CP-vammaisen lapsen toimintakyvyn arviointi: Toimintaterapian arviointimittareiden siltaaminen ICF-viitekehykseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin valtakunnallisten CP-vammaisia koskevien suosituksien toteutumista CP-vammaisten lasten toimintakyvyn arvioinnissa. Tavoitteena oli analysoida arviointimittareiden mittaamia päällekkäisyyksiä sekä tarkastella, tarvitaanko Valteri-koulu Ruskiksen nykyisiin arviointikäytäntöihin lisää arviointimittareita, tai pitäisikö niistä poistaa jokin arviointimittari.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin ICF-siltaamista (International Classification of Functioning, Disability and Health) jonka tavoitteena oli saada selville, mitä toimintakyvyn osa-alueita arviointimittarit mittaavat ja löytää arviointimittarien otsikoille niitä vastaavat ICF-koodit. Opinnäytetyö toteutettiin Valteri-koulu Ruskiksen toimeksiannosta. Valteri-koulu tarjoaa oppimisympäristön lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin, sekä mahdollistaa oppilaille oppimista tukevaa kuntoutusta koulupäivän aikana. Yhteistyökumppani toivoi opinnäytetyöltä perusteltua tietopohjaa päätökselle arviointimittarien valinnassa.

Opinnäytetyöhön valittiin viisi toimintaterapeuttien käyttämää arviointimittaria: AHA, Beery VMI, BOT-2, COPM ja Yläraajojen passiiviset liikeradat. Arviointimittarit sillattiin ICF-koodistoon sisällönanalyysin menetelmin. Valittuja koodeja tarkasteltiin ICF-luokituksen avulla ja tuloksia havainnollistettiin taulukoilla ja diagrammeilla.

ICF-siltaamisen tulokset olivat odotetut. Tuloksista ilmeni arviointimittarien mittaavan yläraajapainotteisesti hieno- ja karkeamotorisia toimintoja (käsittelyä, kantamista, liikuttamista), erityisiä mielentoimintoja, nivel- ja luutoimintoja sekä ADL-toimintoja (päivittäin toistuvia toimintoja).

Johtopäätöksenä todettiin, että arviointimittarit mittaavat pääosin biomekaanisia toimintoja ja vain hieman sosiaalisia suhteita, elämänlaatua ja osallistumista. Arviointiprosessiin suositeltiin lisänä elämänlaatua mittaavaa arviointimittaria (KINDL-R lasten ja nuorten elämänlaatumittari). Nykyisellään CP-hankkeessa esitetyt suositukset toteutuvat, mutta arviointiprosessiin ehdotetaan parannuksia. Toimintakyvyn arvioinnissa haastavaa on se, ettei arviointimittareita ole käännetty suomen kielelle. Jatkossa toivotaan arviointimittarien siltaamistyön jatkuvan moniammatillisen ICF-kielen kehittämiseksi.

The purpose of this Bachelor`s thesis was to observe the fulfillment of the national recom-mendations for children with cerebral palsy during the evaluation of occupational perfor-mance. The aim was to analyze the overlap of what the evaluation methods measure, and to observe whether we should add more evaluation methods or whether some evaluation methods should be removed from the current practices.

The research method of this Bachelor`s thesis was ICF-linking (International Classification of Functioning, Disability and Health), the aim of which was to find out what occupational performance skills evaluation methods measure, and to find suitable ICF-codes for the headings of the evaluation methods. This Bachelor`s thesis was commissioned by Valteri School Ruskis. Valteri School provides a learning space for children and adolescents, who needs special support for learning and schooling. Our partner requested justified knowledge to decide on the most suitable evaluation methods.

Five evaluation methods used in occupational therapy were chosen for the Bachelor`s the-sis; AHA, Beery VMI, BOT-2, COPM and Passive upper limb movement -test. Evaluation methods were linked into ICF-codes using content analysis. The chosen codes were ob-served using the ICF and the results were illustrated using tables and diagrams.

Linking results were as expected. Results showed that evaluation methods measured upper limb weighted fine- and rough motor skills (handling, carrying, moving objects), special mental functions, joint and bone functions, and ADL-functions (activities of daily living).

As conclusions, evaluation methods measure mostly biomechanical functions, and only few of them measure social skills, quality of life and involvement. We suggested adding an evaluating method to the evaluation process that measures life quality (KINDL-R- the questionnaire; Revised Children Quality of Life -questionnaire). The national recommendations by CP-project are currently realized, but we are suggesting some improvements for the evaluation process. The fact that some of the evaluating methods have not been translated into Finnish makes the evaluating process more complicated. We hope that linking the evaluation methods to the ICF will continue and keep on developing multi-professional language.