IMETYSOHJAUKSEN TOTEUTUMINEN SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALAN OSASTO 2B:LLÄ SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN ARVIOIMANA
Pöllänen, Heini; Pimenoff, Valeria (2011)
Pöllänen, Heini
Pimenoff, Valeria
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213396
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme käsittelee imetysohjausta Savonlinnan keskussairaalan synnytysosastolla. Tarkoituk-sena oli selvittää millaista ohjaus on, miten synnyttäneet äidit sen arvioivat. Halusimme selvittää, toteu-tuvatko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Valtakunnalliset imetysohjaussuositukset äideille annettavassa imetysohjauksessa. Tietopohjana olemme käyttäneet olemassa olevaa tietoa imetyksestä ja imetyksenohjauksesta. Imetys aiheena on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Hoitotyön tutkimussäätiö ovat molemmat julkaisseet toimintaohjelmat imetystä tukemaan ja edistämään.
Tutkimuksemme on kvantitatiivinen eli määrällinen. Vastaajajoukko koostui 40 synnyttäneestä äidistä. Aineistonkeruussa apuna käytimme kyselylomaketta, jossa oli lähinnä suljettuja kysymyksiä. Tulokset ovat numeraalisia ja niitä käsiteltiin tilastollisin analyysimenetelmin. Kyselyä tehtiin Savonlinnan keskus-sairaalan synnytysosastolla noin kolmen kuukauden ajan. Äitejä pyydettiin vastaamaan kyselyyn nimet-töminä, ja vastaukset käsiteltiin anonyymisti.
Savonlinnan keskussairaalassa valtakunnallisten imetysohjaussuositusten toteutuminen arvioitiin suh-teellisen hyväksi, mutta joidenkin yksittäisten suositusten toteutuminen vaatisi selkeää parantamista. Imetysohjaus koettiin erittäin tärkeäksi, mutta riittämättömäksi. Valtakunnallisia imetyssuosituksia kar-toittaneet kysymykset kertoivat ohjauksessa ja hoitokäytännöissä olevan parantamisen varaa muun mu-assa tutin ja tuttipullon käytön suhteen, samoin kuin maidon erityksen ylläpidon opastamisessa. Ensi- ja uudelleen synnyttäjien ohjauksessa on selkeitä eroja, yksilöllisempi arviointi olisi tarpeen. Ohjaus olisi hyvä keskittää imetysohjaajakoulutuksen käyneille henkilöille.
Tulokset eivät välttämättä hyödyttäneet kyselyyn vastanneita äitejä, mutta osaston henkilökunnalla on mahdollisuus parantaa antamaansa imetysohjausta tulevaisuudessa ja se hyödyttää myöhemmin synnyt-täviä äitejä ja heidän vauvojaan.
Tutkimuksemme on kvantitatiivinen eli määrällinen. Vastaajajoukko koostui 40 synnyttäneestä äidistä. Aineistonkeruussa apuna käytimme kyselylomaketta, jossa oli lähinnä suljettuja kysymyksiä. Tulokset ovat numeraalisia ja niitä käsiteltiin tilastollisin analyysimenetelmin. Kyselyä tehtiin Savonlinnan keskus-sairaalan synnytysosastolla noin kolmen kuukauden ajan. Äitejä pyydettiin vastaamaan kyselyyn nimet-töminä, ja vastaukset käsiteltiin anonyymisti.
Savonlinnan keskussairaalassa valtakunnallisten imetysohjaussuositusten toteutuminen arvioitiin suh-teellisen hyväksi, mutta joidenkin yksittäisten suositusten toteutuminen vaatisi selkeää parantamista. Imetysohjaus koettiin erittäin tärkeäksi, mutta riittämättömäksi. Valtakunnallisia imetyssuosituksia kar-toittaneet kysymykset kertoivat ohjauksessa ja hoitokäytännöissä olevan parantamisen varaa muun mu-assa tutin ja tuttipullon käytön suhteen, samoin kuin maidon erityksen ylläpidon opastamisessa. Ensi- ja uudelleen synnyttäjien ohjauksessa on selkeitä eroja, yksilöllisempi arviointi olisi tarpeen. Ohjaus olisi hyvä keskittää imetysohjaajakoulutuksen käyneille henkilöille.
Tulokset eivät välttämättä hyödyttäneet kyselyyn vastanneita äitejä, mutta osaston henkilökunnalla on mahdollisuus parantaa antamaansa imetysohjausta tulevaisuudessa ja se hyödyttää myöhemmin synnyt-täviä äitejä ja heidän vauvojaan.