Vanhusten omaishoidon tuen vapaan aikaiset sijaishoitopalvelut Jämsän kaupungissa

Abstract

Opinnäytetyössä tehdyn kartoituksen tarkoituksena oli selvittää miten Jämsän kaupungissa käytetään vanhusten omaishoidon vapaan aikaisia sijaishoitopalveluja, ja miten omaishoitajat toivoivat vapaan aikaisia palveluja järjestettävän ja kehitettävän. Opinnäytetyön teoriaosassa kuvataan lyhyesti omaishoidontuen käsitteitä, omaishoidon vapaita, sijaishoidon järjestämistä sekä vanhusten omaishoidon tuen tilannetta Jämsän kaupungissa.

Aineisto kerättiin käyttäen kyselylomaketta, joka sisälsi sekä avoimia että monivalintatyyppisiä kysymyksiä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä määrällistä että laadullista analyysimenetelmää. Määrällisen aineiston muuttujat kuvataan opinnäytetyössä graafisesti. Avoimen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Postikysely kohdennettiin tukiluokkien I - II vanhusten omaishoidon tuen saajille (N = 64). Vastausprosentti oli 81 %. Tutkimustulosten perusteella laadittiin suunnitelma omaishoidettavien sijaishoitopalveluiden järjestämisestä sekä laskelma omaishoitajien toiveiden mukaisten sijaishoitopalveluiden kustannuksista 1.1.2012 alkaen.

Tutkimusaineiston (n=52) mukaan jämsäläisistä omaishoitajista 73 % piti vapaata omaisensa hoidosta. Vapaata pitävistä omaishoitajista 15 % kertoi pitävänsä vain alle vuorokauden pituisia vapaita. Tutkimusaineiston mukaan sijaishoitoa käyttäneistä omaishoidettavista (n=38) 74 % oli omaishoitajan vapaan aikana julkisten palveluiden piirissä ja sukulaisen tai muun läheisen antamaa hoitoa sai 26 %. Omaishoitajat pitivät vapaata keskimäärin kaksi vuorokautta kuukaudessa sekä yhden alle vuorokauden pituisen vapaan.

Omaishoitajista 38 % koki pitämiensä vapaiden määrän riittämättömäksi. Tutkimusaineiston mukaan omaishoitajat toivoivat saavansa pitää vapaapäiviä noin neljä vuorokautta kuukaudessa sekä yhden alle vuorokauden vapaan. Omaishoitajista peräti 87 % kertoi haluavansa pitää tulevaisuudessa vapaata omaisensa hoidosta. Tutkimusaineiston mukaan omaishoitajista, jotka haluavat pitää vapaata (n=45) 38 % haluaa sijaishoidon järjestettäväksi vanhainkodissa, 27 % kiertävän perhehoitajan palveluilla ja 20 % ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Omaishoidon tuen vapaan aikaisten palveluiden keskeiset kehittämishaasteet liittyvät vastaajien mukaan seuraaviin kehittämiskohteisiin: palveluiden määrä, palvelujärjestelmä, asiakasmaksut sekä tuki ja ohjaus.

Mikäli omaishoidettaville varataan hoitajan vapaanaikaiset sijaishoitopaikat 1.1.2012 alkaen omaishoitajien toiveiden mukaisesti, niiden järjestämisestä aiheutuu noin 73 % suuremmat kustannukset, kuin niiden järjestämisestä aiheutuisi 1.1.2012 alkaen vuoden 2010 mukaisen toteuman perusteella tehdyn arvion mukaan järjestettynä.

The purpose of this study was to determine how family caregivers of elderly use substitute care services while the caregivers are on leave in the Town of Jämsä, and how the caregivers wanted those services to be arranged and developed. The theoretical part of reference of this study included shortly the concept of family care, leave of the caregiver, the substitute care services and the situation of the family care of elderly in the town of Jämsä.

The material was collected by questionnaires which consisted of both open and multi- choice questions. The data from multiple- choice questions is presented also in graphic diagrams. A combination of quantitative and qualitative methods was used in this study. Content analysis method was used in the responses to open questions. Postal questionnaires were distributed to Class I - II elderly family care recipients (N = 64). The response rate was 81 %. Based on the results, a plan was drawn for organizing the substitute care of family care recipients, and a calculation was made of the costs of the substitute services in accordance with the wishes of the caregivers starting on 1.1.2012.

According to the research data (n = 52), 73 % of the family caregivers in Jämsä took some time off. 15 % of the caregivers reported that their leave was less than 24 hours. According to the research data (n = 38), 74 % of the care recipients were within public services during the leave, and 26 % received care from another close relative. The caregivers took a leave of an average of two days a month in addition to one less than a day long leave.

Altogether 38 % of the caregivers felt that the number of leave was insufficient. According to the research data caregivers wished to have about four days of leave a month and one day less than 24 hours. As many as 87 % of the caregivers said that they wanted take a leave of caring for their relative. According to the research data, family caregivers of the elderly who want to take time off (n = 45) 38 % wished the care to take place in a nursing home, 27 % with a rotating family nurse and 20 % in a 24 hours sheltered house. According to the defendants, the key development challenges were the following developmental targets: The number of services, service system, cus-tomer payments, support and guidance.

If care recipients are arranged with alternative care according to the wished of the caregivers starting on 1.1.2012, the cost would be 73 % higher starting 1.1.2012 that what estimated in 2010 state.