Eläinavusteinen toiminta osana sosiaali- ja terveysalaa : Pirkanmaan Hali-Bernit tuottamassa hyvää oloa
Reini, Sini (2011)
Reini, Sini
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103213430
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia ja tarkastella eläinavusteista toimintaa ja sen yhteyttä sosiaali- ja terveysalaan. Tarkemmin eriteltynä tarkoituksena on selvittää mitä eläinavusteinen toiminta on, miten eläinavusteinen toiminta voi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja miten eläinavusteista toimintaa voidaan hyödyntää toimittaessa eri-ikäisten asiakasryhmien kanssa. Opinnäytetyössäni valitsin asiakasryhmiksi lapset (alle 18-vuotiaat) ja ikääntyneet ihmiset.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, havainnoinnilla sekä kyselylomakkeilla. Tietoa kerättiin monesta eri lähteestä, jotta tutkimus olisi mahdollisimman kattava ja monipuolinen. Aineistoa kerättiin teemahaastattelemalla neljää Pirkanmaan Hali-Bernien koiraohjaajaa, jotka vapaaehtoisesti osallistuvat eläinavusteiseen toimintaan. Lisäksi suoritin havainnoinnin, jossa tarkoituksenani oli päästä tarkkailemaan Pirkanmaan Hali-Bernien toimintaa omin silmin. Tämän lisäksi keräsin lisää aineistoa haastattelemalla kyselylomakkeen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pitkäniemen sairaalan henkilökuntaa. Pirkanmaan Hali-Bernit vierailevat säännöllisesti Pitkäniemen sairaalan potilaita tapaamassa. Sain Pitkäniemen sairaalan henkilökunnan täyttämiä kyselylomakkeita analysoitavaksi 8 kappaletta.
Tutkimuksen tulosten mukaan eläinavusteisen toiminnan kautta on mahdollista vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Eläinten läsnäolo ja läheisyys voivat vaikuttaa ihmiseen niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla. Tutkimuksessani käytän hyväksi Erik Allardtin hyvinvointiteoriaa. Tutkimusten tuloksista selviää myös, että eläinavusteista toimintaa on mahdollista hyödyntää käytännön tasolla siten, että siinä tuetaan tiettyjen ikäryhmien tarpeita monilla eri tasoilla. Tutkimuksessa selvisi, että näihin eri ikäryhmien elämänvaiheisiin on mahdollista vaikuttaa positiivisella tavalla eläinavusteisen toiminnan kautta ja täten tukea ihmisen läpi elämän kestävää kehittymistä. Selvittäessäni eläinavusteisen toiminnan hyödyntämismahdollisuuksia toimittaessa sekä lasten että ikääntyneiden ihmisten kanssa käytin teoriapohjana Tony Dunderfeltin elämänkaaripsykologiaa.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, havainnoinnilla sekä kyselylomakkeilla. Tietoa kerättiin monesta eri lähteestä, jotta tutkimus olisi mahdollisimman kattava ja monipuolinen. Aineistoa kerättiin teemahaastattelemalla neljää Pirkanmaan Hali-Bernien koiraohjaajaa, jotka vapaaehtoisesti osallistuvat eläinavusteiseen toimintaan. Lisäksi suoritin havainnoinnin, jossa tarkoituksenani oli päästä tarkkailemaan Pirkanmaan Hali-Bernien toimintaa omin silmin. Tämän lisäksi keräsin lisää aineistoa haastattelemalla kyselylomakkeen avulla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pitkäniemen sairaalan henkilökuntaa. Pirkanmaan Hali-Bernit vierailevat säännöllisesti Pitkäniemen sairaalan potilaita tapaamassa. Sain Pitkäniemen sairaalan henkilökunnan täyttämiä kyselylomakkeita analysoitavaksi 8 kappaletta.
Tutkimuksen tulosten mukaan eläinavusteisen toiminnan kautta on mahdollista vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Eläinten läsnäolo ja läheisyys voivat vaikuttaa ihmiseen niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla. Tutkimuksessani käytän hyväksi Erik Allardtin hyvinvointiteoriaa. Tutkimusten tuloksista selviää myös, että eläinavusteista toimintaa on mahdollista hyödyntää käytännön tasolla siten, että siinä tuetaan tiettyjen ikäryhmien tarpeita monilla eri tasoilla. Tutkimuksessa selvisi, että näihin eri ikäryhmien elämänvaiheisiin on mahdollista vaikuttaa positiivisella tavalla eläinavusteisen toiminnan kautta ja täten tukea ihmisen läpi elämän kestävää kehittymistä. Selvittäessäni eläinavusteisen toiminnan hyödyntämismahdollisuuksia toimittaessa sekä lasten että ikääntyneiden ihmisten kanssa käytin teoriapohjana Tony Dunderfeltin elämänkaaripsykologiaa.