Tanssikilpailun asiakaslähtöinen kehittäminen - case "hyvän mielen" tanssikilpailu
Salovaara, Vilma (2019)
Salovaara, Vilma
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622639
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ”hyvän mielen” tanssikilpailuista. Työssä keskityttiin tarkastelemaan kilpailuita myytävän palvelun näkökulmasta ja kehittämään palvelua asiakaslähtöisempään suuntaan. Työn tilaaja on yksityinen tanssikouluyritys Tanssikoulu DCA, joka on tulevaisuudessa järjestämässä oman ”hyvän mielen” tanssikilpailunsa.
”Hyvän mielen” tanssikilpailulla viitataan tässä tanssikilpailuun, jossa menestymistäkin tärkeämpää on se, että kilpailujärjestäjä tarjoaa positiivisen ja pehmeän kokemuksen kilpailemisesta eri-ikäisille ja -tasoisille tanssin harrastajille. ”Hyvän mielen” kilpailuiksi luetaan kaikki pienemmät kilpailutapahtumat, mutta ei kansallisen tason kilpailuita.
Tutkimuksellisen kehittämisen menetelminä hyödynnettiin kyselytutkimusta ja vertaisarviointia. Kyselytutkimus suoritettiin Tanssikoulu DCA:n intensiivi- ja erikoiskoulutusryhmien opettajille ja kolmelle oppilasryhmälle. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa tanssin opettajien ja oppilaiden kokemuksista vierailtuaan ”hyvän mielen” tanssikilpailuissa. Kyselytutkimuksessa saatujen vastausten pohjalta pyrittiin ymmärtämään palvelun asiakkaiden eli tanssikilpailun osallistujien aiempia kokemuksia palvelusta ja kehittämään palvelua entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Vertaisarviointimenetelmällä koottiin tietoa neljän erillisen tanssikilpailun perusominaisuuksista. Näitä tietoja vertailtiin keskenään ja suhteessa kyselytutkimuksessa saatuihin vastauksiin.
Työn tuloksena vertaisarvioinnin pohjalta huomattiin, että ”hyvän mielen” tanssikilpailuiden ominaisuudet ovat keskenään hyvin samankaltaiset pieniä kilpailukohtaisia eroja lukuun ottamatta. Kyselytutkimuksessa saatujen vastausten perusteella havaittiin, että palvelun asiakkaille eli tanssikilpailuihin osallistuville tanssinopettajille ja oppilaille eniten palvelukokemuksessa merkitsee kilpailun yleinen tunnelma ja kilpailupaikan ja käytännön seikkojen toimivuus. Tämä alleviivaa koko ”hyvän mielen” tanssikilpailuiden olemassaolon syytä tarjota eri tasoisille harrastajille positiivisen kokemuksen aikaansaavia kilpailuita osaksi harrastustoimintaa. Kehitysehdotukset keskittyivät konkreettisiin kilpailun järjestelyihin ja toimenpiteisiin, joilla kilpailuista saadaan osallistujilleen eli asiakkailleen entistä mieluisampi kokemus. Työn tulokset ovat sovellettavissa tulevaisuudessa kaikkien järjestettävien tanssikilpailuiden yhteydessä tuotantoprosessin suunnittelua tukevana kirjallisena aineistona.
”Hyvän mielen” tanssikilpailulla viitataan tässä tanssikilpailuun, jossa menestymistäkin tärkeämpää on se, että kilpailujärjestäjä tarjoaa positiivisen ja pehmeän kokemuksen kilpailemisesta eri-ikäisille ja -tasoisille tanssin harrastajille. ”Hyvän mielen” kilpailuiksi luetaan kaikki pienemmät kilpailutapahtumat, mutta ei kansallisen tason kilpailuita.
Tutkimuksellisen kehittämisen menetelminä hyödynnettiin kyselytutkimusta ja vertaisarviointia. Kyselytutkimus suoritettiin Tanssikoulu DCA:n intensiivi- ja erikoiskoulutusryhmien opettajille ja kolmelle oppilasryhmälle. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa tanssin opettajien ja oppilaiden kokemuksista vierailtuaan ”hyvän mielen” tanssikilpailuissa. Kyselytutkimuksessa saatujen vastausten pohjalta pyrittiin ymmärtämään palvelun asiakkaiden eli tanssikilpailun osallistujien aiempia kokemuksia palvelusta ja kehittämään palvelua entistä asiakaslähtöisempään suuntaan. Vertaisarviointimenetelmällä koottiin tietoa neljän erillisen tanssikilpailun perusominaisuuksista. Näitä tietoja vertailtiin keskenään ja suhteessa kyselytutkimuksessa saatuihin vastauksiin.
Työn tuloksena vertaisarvioinnin pohjalta huomattiin, että ”hyvän mielen” tanssikilpailuiden ominaisuudet ovat keskenään hyvin samankaltaiset pieniä kilpailukohtaisia eroja lukuun ottamatta. Kyselytutkimuksessa saatujen vastausten perusteella havaittiin, että palvelun asiakkaille eli tanssikilpailuihin osallistuville tanssinopettajille ja oppilaille eniten palvelukokemuksessa merkitsee kilpailun yleinen tunnelma ja kilpailupaikan ja käytännön seikkojen toimivuus. Tämä alleviivaa koko ”hyvän mielen” tanssikilpailuiden olemassaolon syytä tarjota eri tasoisille harrastajille positiivisen kokemuksen aikaansaavia kilpailuita osaksi harrastustoimintaa. Kehitysehdotukset keskittyivät konkreettisiin kilpailun järjestelyihin ja toimenpiteisiin, joilla kilpailuista saadaan osallistujilleen eli asiakkailleen entistä mieluisampi kokemus. Työn tulokset ovat sovellettavissa tulevaisuudessa kaikkien järjestettävien tanssikilpailuiden yhteydessä tuotantoprosessin suunnittelua tukevana kirjallisena aineistona.