Kulttuuriperinteestä käsityöperinnöksi. Käsityöperintötoiminnan mallin luominen Taitojärjestölle.
Raunio, Anna-Mari (2019)
Raunio, Anna-Mari
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622531
Tiivistelmä
Käsityöperintö on elävää, kun se jatkuvasti uudistuu. Käsityöperinnön ylläpitäminen ja uudistaminen ajan hengessä on haaste käsityöalan toimijoille. Tässä opinnäytetyössä luotiin Taitojärjestölle käsityöperintötoiminnan malli, jonka avulla järjestössä voidaan uudistaa sekä ylläpitää ja vaalia käsityöperintöä. Käsityöperintötoiminnan malli perustuu Taitoliiton käsityöperinnön kummitoiminta -hankkeesta saatuun aineistoon. Opinnäytetyö kehittää Taitojärjestön toimintaa käsityöperinnön edistämiseksi.
Tutkielman tilaaja on Taitoliitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito. Taitoliitto ja sen paikalliset Taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Taitoliitto on Taitojärjestön keskusorganisaatio, jonka tehtävä on ylläpitää, edistää ja kehittää käsityön toimialaa Suomessa. Käsityöperintö, sen ylläpitäminen ja uusintaminen on olennainen osa järjestön toimintaa, ja Taitoliitto on keskeinen käsityön aineettoman, elävän perinnön toimija.
Käsityöperinnön kummitoiminta -hankkeen tavoite oli luoda toimintamalli, jolla Taitoyhdistykset voivat toteuttaa käsityöperintötoimintaa. Järjestöllä oli tarve saada käsityöperintötoimintaan aiheesta kiinnostuneita osallistavia toimintapoja. Hankkeessa kokeiltiin yhteisöllistä ideointia käsityöperintötoiminnan sisällön suunnittelemisessa. Viidessä Taitoyhdistyksessä järjestettiin käsityöperintöiltamat, joissa yhteisöllinen ideointi käynnisti käsityöperintötoiminnan suunnittelun. Käsityöperintöiltamien yhteydessä yhdistykset rekrytoivat vapaaehtoisia käsityökummeiksi suunnittelemaan ja toteuttamaan käsityöperintötoimintaa.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvataan kulttuuriperintöä ja kulttuuriperintötyötä käsityön näkökulmasta. Tietoperustassa luodaan raami ymmärtää miten kulttuuriperinteestä tulee käsityöperintöä. Tätä näkemystä sovelletaan käsityöperinnön kummitoiminta -hankkeen mallintamisessa. Hanke on ankkuroitu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimukseen, jonka perusteita ja toteuttamista Suomessa kuvataan hankkeen perustaksi. Koska hankkeen tavoite on käsityöperinnöstä kiinnostuneiden mukaanottaminen käsityöperintötoiminnan toteuttamiseen, tietoperustassa kuvataan osallistumisen, osallistamisen ja vapaaehtoisuuden merkitystä kulttuuriperintötyössä.
Opinnäytetyössä luotiin malli, jonka avulla tavoitellaan Taitojärjestölle uutta toimintatapaa. Tällaiseen uuden rakenteen kehittämiseen tutkimukselliseksi metodologiseksi raamiksi sopii konstruktiivinen tutkimus. Konstruktiivisessa tutkimuksessa luodaan aihetta käsittelevän tiedon ja käytännön kokemusten perusteella konstruktio, jolla toimintaa kehitetään. Käsityöperinnön kummitoiminta -hankkeen tuloksena Taitojärjestölle luotiin malli, käsityöperintöratas, käsityöperintötoiminnan toteuttamiseen. Käsityöperintöratas sisältää käsityöperintöprosessin vaiheet: tunnista, tutki, suunnittele, valitse ja toteuta. Kaikki viisi vaihetta ovat yksi kokonainen käsityöperintöprosessi, jossa käsityöperinteestä tulee paikallista elävää käsityöperintöä. Käsityöperintötoiminta voidaan aloittaa mistä vaiheesta tahansa ja myös toteuttaa vain yksi vaihe, paikallisen tilanteen ja resurssien mukaan. Käsityöperintöiltamat ovat työkalu, jolla toiminta käynnistetään yhteisöllisellä ideoinnilla.
Käsityöperintöratas on mallinnus, jonka toimivuus ja vaikuttavuus koetellaan jatkossa Taitojärjestön yhdistyksissä. Järjestössä selvitetään mitä muita tukitoimia tarvitaan käsityöperintötoiminnan juurruttamiseksi järjestön työhön. Käsityöperintörattaasta laaditaan versio, jota voi soveltaa ja kokeilla myös muilla elävän perinnön aloilla.
Tutkielman tilaaja on Taitoliitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito. Taitoliitto ja sen paikalliset Taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Taitoliitto on Taitojärjestön keskusorganisaatio, jonka tehtävä on ylläpitää, edistää ja kehittää käsityön toimialaa Suomessa. Käsityöperintö, sen ylläpitäminen ja uusintaminen on olennainen osa järjestön toimintaa, ja Taitoliitto on keskeinen käsityön aineettoman, elävän perinnön toimija.
Käsityöperinnön kummitoiminta -hankkeen tavoite oli luoda toimintamalli, jolla Taitoyhdistykset voivat toteuttaa käsityöperintötoimintaa. Järjestöllä oli tarve saada käsityöperintötoimintaan aiheesta kiinnostuneita osallistavia toimintapoja. Hankkeessa kokeiltiin yhteisöllistä ideointia käsityöperintötoiminnan sisällön suunnittelemisessa. Viidessä Taitoyhdistyksessä järjestettiin käsityöperintöiltamat, joissa yhteisöllinen ideointi käynnisti käsityöperintötoiminnan suunnittelun. Käsityöperintöiltamien yhteydessä yhdistykset rekrytoivat vapaaehtoisia käsityökummeiksi suunnittelemaan ja toteuttamaan käsityöperintötoimintaa.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvataan kulttuuriperintöä ja kulttuuriperintötyötä käsityön näkökulmasta. Tietoperustassa luodaan raami ymmärtää miten kulttuuriperinteestä tulee käsityöperintöä. Tätä näkemystä sovelletaan käsityöperinnön kummitoiminta -hankkeen mallintamisessa. Hanke on ankkuroitu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimukseen, jonka perusteita ja toteuttamista Suomessa kuvataan hankkeen perustaksi. Koska hankkeen tavoite on käsityöperinnöstä kiinnostuneiden mukaanottaminen käsityöperintötoiminnan toteuttamiseen, tietoperustassa kuvataan osallistumisen, osallistamisen ja vapaaehtoisuuden merkitystä kulttuuriperintötyössä.
Opinnäytetyössä luotiin malli, jonka avulla tavoitellaan Taitojärjestölle uutta toimintatapaa. Tällaiseen uuden rakenteen kehittämiseen tutkimukselliseksi metodologiseksi raamiksi sopii konstruktiivinen tutkimus. Konstruktiivisessa tutkimuksessa luodaan aihetta käsittelevän tiedon ja käytännön kokemusten perusteella konstruktio, jolla toimintaa kehitetään. Käsityöperinnön kummitoiminta -hankkeen tuloksena Taitojärjestölle luotiin malli, käsityöperintöratas, käsityöperintötoiminnan toteuttamiseen. Käsityöperintöratas sisältää käsityöperintöprosessin vaiheet: tunnista, tutki, suunnittele, valitse ja toteuta. Kaikki viisi vaihetta ovat yksi kokonainen käsityöperintöprosessi, jossa käsityöperinteestä tulee paikallista elävää käsityöperintöä. Käsityöperintötoiminta voidaan aloittaa mistä vaiheesta tahansa ja myös toteuttaa vain yksi vaihe, paikallisen tilanteen ja resurssien mukaan. Käsityöperintöiltamat ovat työkalu, jolla toiminta käynnistetään yhteisöllisellä ideoinnilla.
Käsityöperintöratas on mallinnus, jonka toimivuus ja vaikuttavuus koetellaan jatkossa Taitojärjestön yhdistyksissä. Järjestössä selvitetään mitä muita tukitoimia tarvitaan käsityöperintötoiminnan juurruttamiseksi järjestön työhön. Käsityöperintörattaasta laaditaan versio, jota voi soveltaa ja kokeilla myös muilla elävän perinnön aloilla.