Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitopolku MRI-diagnostiikalla: hahmotelma edellytyksistä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä hahmotellaan edellytyksiä vaihtoehtoiselle akuutin avh-potilaan hoitopolulle, missä ensidiagnostiikka tehtäisiin kuvantamisen osalta MRI: lla. Tavoitteena on auttaa kehittämään nopeampaa ja tarkempaa akuuttien avh-potilaiden diagnostiikkaa, kun tietyn potilasryhmän päällekkäisestä kuvantamisesta sekä tietokonetomografialla että magneettikuvantamisella voidaan luopua.

Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisesti. Kvalitatiivisessa osuudessa toteutettiin kirjallisuuskatsaus systemaattista hakumenetelmää hyödyntäen. Tutkimusongelmina olivat: millaiselle akuutille avh-potilaalle magneettikuvantaminen sopii primääridiagnosointiin tietokonetomografiaa paremmin, ja mitä edellytyksiä näiden potilaiden primääri kuvantaminen MRI:lla vaatii? Kvantitatiivisessa osuudessa tutkittiin Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan akuuttien avh-potilaiden potilasrekisteriä harkinnanvaraisella otannalla. Tutkimusongelma oli: millaisia potilaita rekisterin mukaan kuvataan primääri-tietokonetomografian jälkeen päivystyksellisesti MRI: lla? Kokonaisuutta täydennettiin haastatteluihin pohjaavalla tapausesimerkillä kahdesta tanskalaisesta yliopistosairaalasta.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan hyötyjiä MRI-diagnostiikasta ovat epäselvästi ja lievästi oireilevat potilaat esimerkiksi saadun lisäinformaation myötä. Tapausesimerkistä ja kirjallisuudesta löydettiin samankaltaisia edellytyksiä ja haasteita, kuten MRI-kuvauksen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus, MRI: n sijainti ja kuvauksen kesto. Rekisteritutkimuksessa tehtiin löydös: yli puolet (52,12%) lieväoireisista (NIHSS 5 tai alle) potilaista tarvitsivat ensivaiheen tietokonetomografian lisäksi MRI-kuvantamista joko akuutisti (lähete 1 h sisällä) tai vähemmän akuutisti (kuvaus 24 h sisällä). Otoskoko oli 165 potilasta (n=165) kuvaustarpeen painottuessa jälkimmäiseen ryhmään. Kirjallisuudessa vaikuttavuusarviointia MRI-kuvantamisen hyödyistä potilaan kokonaistilanteen kannalta on tällä hetkellä vähän, joten potilasvalinta on tärkeää: MRI tulisi valita silloin, kun voidaan luottaa, että saatu (lisä)informaatio ylittää mahdolliset haitat, kuten erilaiset viiveet. Akuutin avh-potilaan kannalta tällä hetkellä hyödyllisintä olisikin kaksi rinnakkaista hoitopolkua TT- ja MRI-diagnostiikalla ja potilaiden onnistunut valinta kumpaankin.

This thesis outlines requirements for an alternative stroke patient clinical pathway using MRI diagnostics. The aim of this thesis is to assist in developing faster and more precise acute ischaemic stroke patient diagnostics. Using CT imaging first by default and then MRI to complement imaging diagnosis can be avoided, if a group of patients who benefit more from primary MRI can be identified.

Methodological triangulation was used in this thesis. Literary review was performed by utilizing systemic method. Research problems were: 1) to what type of acute stroke patients primary MRI-imaging instead of computed tomography is beneficial, and 2) what are the requirements of using MRI as a primary modality for imaging diagnostics.

Helsinki University Central Hospital patient register of acute cerebrovascular accidents was examined using discretionary sampling. Research problem was 3) to find out what would be the requirements to diagnose these aforementioned acute stroke patients using MRI. A case example consisting of individual interviews of staff in two Danish University hospitals (Århus and Odense) provided an insight into actual practice.

Literary review results showed stroke patients with unclear and mild symptoms as beneficiaries of primary MRI imaging due to the extra information MRI provides. Case example and literary review brought out similar requirements and challenges, such as MRI availability with a favourable location, imaging duration and professional staff. Sample size for the quantitative study of Helsinki University Central Hospital patient register of acute cerebrovascular accidents was 165 patients with mild symptoms (NIHSS 5 or under). Over a half (52,12%) of them required MRI either right after primary CT, (referral within 1 hour) or in 24 hours (MRI imaging performed within the day); more so within the latter group.

There’s limited research on the effect on patient outcome using MRI as a primary modality for acute stroke imaging diagnosis. Hence proper patient selection is important. At present, for an acute stroke patient a favourable option would be to have two separate clinical pathways: one using CT and one MRI diagnostics with patients selected carefully for each.