Botuliinihoidon jälkeisen fysioterapian menetelmät ja vaikuttavuus spastisen cp-lapsen alaraajojen toimintakykyyn
Huotari, Iiris; Kröger, Sara (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522241
Tiivistelmä
Suomessa ensimmäiset botuliinihoidot aloitettiin vuonna 1994, minkä jälkeen ne ovat pysyneet osana cp-lasten hoitokokonaisuutta spastisuuden hoidossa. Tällä hetkellä botuliinihoitoa käytetään Suomessa kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja miltei kaikissa keskussairaaloissa. Botuliini-injektion myötä passiivisen liikkeen vastus vähenee, jolloin fysioterapian toteuttaminen mahdollistuu.
Botuliini-injektiohoidon yhteyteen suositellaan ohjausta ja fysioterapiaa ja fysioterapeuttien rooli botuliinitoksiinihoitojen toteuttamisessa on keskeinen. He työskentelevät tiiviisti yhteistyössä lastenneurologin ja lapsen perheen kanssa ja osallistuvat esimerkiksi botuliinihoidon tarpeen arviointiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää botuliini-injektiohoitojen jälkeisen fysioterapian menetelmiä ja vaikuttavuutta spastisen cp-lapsen alaraajojen toimintakykyyn. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistonhaku sijoittui alkutalvelle 2019. Aineistonhaku toteutettiin hyödyntämällä Pedro-, Pubmed- ja Cinahl-tietokantoja. Tutkimukseen valittiin yhdeksän kansainvälistä tutkimusta vuosilta 2013-2018.
Työn toimeksiantaja on Keski-Suomen Keskussairaala. Lasten fysioterapeutit Keski-Suomen keskussairaalassa toivoivat kirjallisuuskatsausta fysioterapian ja botuliinihoitojen vaikuttavuudesta cp-lapsilla. Ajantasainen tieto botuliinihoitoihin liittyvistä fysioterapiakäytännöistä tukemaan näyttöön perustuvaa toimintaa oli toimeksiantajan näkemys kirjallisuuskatsauksen sisällöstä.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätelmänä voidaan todeta, että fysioterapialla ja botuliini-injektiohoidolla on positiivisia vaikutuksia alaraajojen toimintakykyyn, mutta kliinisesti merkittävien pitkäaikaisten hyötyjen saavuttaminen oli vähäistä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellyissä tutkimuksissa yleisimmin käytettyjä fysioterapiamenetelmiä olivat toiminnallinen harjoittelu, venyttely- ja liikkuvuusharjoittelu ja voimaharjoittelu.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Keski-Suomen Keskussairaalassa ja ylipäätään kaikkien cp-lasten kanssa työskentelevien fysioterapeuttien työssä. Fysioterapian ja botuliini-injektiohoidon yhdistelmä on vaikuttavampaa kuin botuliini-injektiohoito yksinään. Lyhytkestoisia positiivisia vaikutuksia saavutettiin karkeamotoriikan, alaraajojen spastisuuden vähenemisen ja nivelten lisääntyneiden liikelaajuuksien osalta.
Botuliini-injektiohoidon yhteyteen suositellaan ohjausta ja fysioterapiaa ja fysioterapeuttien rooli botuliinitoksiinihoitojen toteuttamisessa on keskeinen. He työskentelevät tiiviisti yhteistyössä lastenneurologin ja lapsen perheen kanssa ja osallistuvat esimerkiksi botuliinihoidon tarpeen arviointiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää botuliini-injektiohoitojen jälkeisen fysioterapian menetelmiä ja vaikuttavuutta spastisen cp-lapsen alaraajojen toimintakykyyn. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistonhaku sijoittui alkutalvelle 2019. Aineistonhaku toteutettiin hyödyntämällä Pedro-, Pubmed- ja Cinahl-tietokantoja. Tutkimukseen valittiin yhdeksän kansainvälistä tutkimusta vuosilta 2013-2018.
Työn toimeksiantaja on Keski-Suomen Keskussairaala. Lasten fysioterapeutit Keski-Suomen keskussairaalassa toivoivat kirjallisuuskatsausta fysioterapian ja botuliinihoitojen vaikuttavuudesta cp-lapsilla. Ajantasainen tieto botuliinihoitoihin liittyvistä fysioterapiakäytännöistä tukemaan näyttöön perustuvaa toimintaa oli toimeksiantajan näkemys kirjallisuuskatsauksen sisällöstä.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätelmänä voidaan todeta, että fysioterapialla ja botuliini-injektiohoidolla on positiivisia vaikutuksia alaraajojen toimintakykyyn, mutta kliinisesti merkittävien pitkäaikaisten hyötyjen saavuttaminen oli vähäistä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellyissä tutkimuksissa yleisimmin käytettyjä fysioterapiamenetelmiä olivat toiminnallinen harjoittelu, venyttely- ja liikkuvuusharjoittelu ja voimaharjoittelu.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Keski-Suomen Keskussairaalassa ja ylipäätään kaikkien cp-lasten kanssa työskentelevien fysioterapeuttien työssä. Fysioterapian ja botuliini-injektiohoidon yhdistelmä on vaikuttavampaa kuin botuliini-injektiohoito yksinään. Lyhytkestoisia positiivisia vaikutuksia saavutettiin karkeamotoriikan, alaraajojen spastisuuden vähenemisen ja nivelten lisääntyneiden liikelaajuuksien osalta.