Iltapäivätoiminnan kartoitus Nepenmäen kirjastolle
Böök, Camilla (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111421246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111421246
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Nepenmäen kirjaston puolesta yhteistyökumppaneita iltapäivätoiminnan järjestämiseen Nepenmäen kirjastolla. Kirjasto kuuluu Joensuun seutukirjastoon, ja se sijaitsee Joensuun kantakaupungin alueella Nepenmäen kaupunginosassa. Kirjasto muutti vuoden 2018 syksyllä uuden yhtenäiskoulun kanssa samaan rakennukseen, minkä vuoksi moni koululainen tulee nykyisin viettämään aikaansa kirjastoon koulupäivän jälkeen. Tilanne on uusi ja toimivia käytänteitä sujuvaan arkeen rakennetaan edelleen. Varsinkin iltapäivisin kirjaston arki on vilkasta ja nuoremmat koululaiset tarvitsisivat matalan kynnyksen tekemistä vapaa-ajalleen.
Opinnäytetyön tutkimusongelmaksi muotoutui: Mitä voitaisiin tehdä, jotta Nepen-mäen kirjasto olisi myös iltapäivän ruuhka-aikaan viihtyisä ja rauhallinen paikka kaikille kirjastonkäyttäjille? Oletuksena oli, että lapset halutaan säilyttää kirjastonkäyttäjinä, mutta heille pitäisi keksiä kevyesti ohjattua toimintaa. Kirjaston omat resurssit iltapäivätoiminnan järjestämiseen olivat rajalliset, joten yhteistyö järjestöjen kanssa voisi tuoda uusia palveluja oppilaille. Tutkimusongelmaa selvitettiin kolmivaiheisella prosessilla, johon kuului survey-kysely Nepenmäen koulun op-pilaille, haastattelu Nepenmäen kirjaston työntekijöille ja lopuksi avoin kysely järjestöille.
Sähköinen survey-kysely oppilaille oli tutkimuksen perusta. Sen avulla saatiin selville, että kirjaston peruspalvelujen lisäksi kirjaston sosiaalinen merkitys oppilaille on suuri. Kirjastohenkilökunnan haastattelu tuki kyselyn tuloksia ja se tuotti syvällisempää tietoa kirjaston arjesta. Kyselyn ja haastattelun avulla saatiin myös karkea tyypittely kirjastossa vapaa-aikaansa viettävistä oppilaista. Heidät voi jakaa lukijoihin, pelaajiin, hengailijoihin ja odottajiin. Tutkimuksen viimeinen vaihe sisälsi sähköisen avoimen kyselyn alueen järjestölle heidän mahdollisuuksistaan järjestää toimintaa Nepenmäen kirjastolla. Vastaukset toimitettiin kirjaston hyödynnettäväksi. Kysely poiki uusia yhteistyökumppaneita kirjastolle.
Opinnäytetyön luonne oli kartoittava tutkimus, joka pyrki kuvaamaan vallitsevaa tilannetta ja antamaan myös ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Toimeksiantaja sai tästä työstä uusia näkökulmia kirjaston arjen haasteisiin.
Opinnäytetyön tutkimusongelmaksi muotoutui: Mitä voitaisiin tehdä, jotta Nepen-mäen kirjasto olisi myös iltapäivän ruuhka-aikaan viihtyisä ja rauhallinen paikka kaikille kirjastonkäyttäjille? Oletuksena oli, että lapset halutaan säilyttää kirjastonkäyttäjinä, mutta heille pitäisi keksiä kevyesti ohjattua toimintaa. Kirjaston omat resurssit iltapäivätoiminnan järjestämiseen olivat rajalliset, joten yhteistyö järjestöjen kanssa voisi tuoda uusia palveluja oppilaille. Tutkimusongelmaa selvitettiin kolmivaiheisella prosessilla, johon kuului survey-kysely Nepenmäen koulun op-pilaille, haastattelu Nepenmäen kirjaston työntekijöille ja lopuksi avoin kysely järjestöille.
Sähköinen survey-kysely oppilaille oli tutkimuksen perusta. Sen avulla saatiin selville, että kirjaston peruspalvelujen lisäksi kirjaston sosiaalinen merkitys oppilaille on suuri. Kirjastohenkilökunnan haastattelu tuki kyselyn tuloksia ja se tuotti syvällisempää tietoa kirjaston arjesta. Kyselyn ja haastattelun avulla saatiin myös karkea tyypittely kirjastossa vapaa-aikaansa viettävistä oppilaista. Heidät voi jakaa lukijoihin, pelaajiin, hengailijoihin ja odottajiin. Tutkimuksen viimeinen vaihe sisälsi sähköisen avoimen kyselyn alueen järjestölle heidän mahdollisuuksistaan järjestää toimintaa Nepenmäen kirjastolla. Vastaukset toimitettiin kirjaston hyödynnettäväksi. Kysely poiki uusia yhteistyökumppaneita kirjastolle.
Opinnäytetyön luonne oli kartoittava tutkimus, joka pyrki kuvaamaan vallitsevaa tilannetta ja antamaan myös ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Toimeksiantaja sai tästä työstä uusia näkökulmia kirjaston arjen haasteisiin.