7-8 -vuotiaiden lasten kehonhallinnan harjoittaminen liikuntakerhossa
Hyytiäinen, Virpi; Lehti, Jenni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111321110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111321110
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia liikuntakerhon vaikutusta 7–8-vuotiaiden lasten kehonhallintaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää testiradan avulla lasten taitotaso ketteryydessä, tasapainossa, nopeudessa ja koordinaatiossa. Testirata suoritettiin ennen liikuntakerhon alkua ja uudelleen 11 kertaa kestäneen liikuntakerhon jälkeen. Saatujen tulosten perusteella tarkasteltiin liikuntakerhon vaikutusta lasten kehonhallintaan. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Lappeen koulun iltapäiväkerhon kanssa.
Tutkimushenkilöt olivat 7–8-vuotiaita Lappeen koulun iltapäiväkerholaisia. Tutkimuksessa oli 4 (n=4) tutkimushenkilöä. Opinnäytetyö oli määrällinen pitkittäistutkimus, jossa mittauskertoja oli kaksi. Lasten taitotasoa mittaava testirata koostui 12 erilaisesta motorisia taitoja testaavasta suorituksesta. Lisäksi lasten kokemuksia liikuntakerhosta selvitettiin kyselylomakkeella viimeisen kerhokerran jälkeen. Liikuntakerho toteutettiin kaksi kertaa viikossa iltapäiväkerhon yhteydessä. Yhden liikuntakerhokerran pituus oli 40–50 minuuttia. Liikuntakerhoja oli yhteensä 11 kertaa, 7 viikon aikana.
Testiradan suorituksista yhdeksän oli numeerisesti arvioituja ja kolme luokitellusti arvioituja. Numeerisesti arvioidut tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 - ohjelmalla ja luokitellusti arvioituja suorituksia tarkasteltiin tapauskohtaisesti. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja mittauskertojen välille. Voidaan siis todeta, että 11 kertaa kestäneellä liikuntakerholla ei ole vaikutusta 7–8- vuotiaiden kehonhallintaan. Kyselylomakkeen tulosten perusteella lapsista oli mukavaa tulla liikuntakerhoon ja he kokivat oppineensa siellä uusia taitoja.
Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä tutkimushenkilöiden vähäisen määrän takia. Jatkossa olisi hyvä tutkia 7–8-vuotiaiden lasten kehonhallintaa laajemmalla otoskoolla, jolloin tulokset olisivat paremmin yleistettävissä.
Tutkimushenkilöt olivat 7–8-vuotiaita Lappeen koulun iltapäiväkerholaisia. Tutkimuksessa oli 4 (n=4) tutkimushenkilöä. Opinnäytetyö oli määrällinen pitkittäistutkimus, jossa mittauskertoja oli kaksi. Lasten taitotasoa mittaava testirata koostui 12 erilaisesta motorisia taitoja testaavasta suorituksesta. Lisäksi lasten kokemuksia liikuntakerhosta selvitettiin kyselylomakkeella viimeisen kerhokerran jälkeen. Liikuntakerho toteutettiin kaksi kertaa viikossa iltapäiväkerhon yhteydessä. Yhden liikuntakerhokerran pituus oli 40–50 minuuttia. Liikuntakerhoja oli yhteensä 11 kertaa, 7 viikon aikana.
Testiradan suorituksista yhdeksän oli numeerisesti arvioituja ja kolme luokitellusti arvioituja. Numeerisesti arvioidut tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 - ohjelmalla ja luokitellusti arvioituja suorituksia tarkasteltiin tapauskohtaisesti. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja mittauskertojen välille. Voidaan siis todeta, että 11 kertaa kestäneellä liikuntakerholla ei ole vaikutusta 7–8- vuotiaiden kehonhallintaan. Kyselylomakkeen tulosten perusteella lapsista oli mukavaa tulla liikuntakerhoon ja he kokivat oppineensa siellä uusia taitoja.
Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä tutkimushenkilöiden vähäisen määrän takia. Jatkossa olisi hyvä tutkia 7–8-vuotiaiden lasten kehonhallintaa laajemmalla otoskoolla, jolloin tulokset olisivat paremmin yleistettävissä.