"Antaa sillai aikaa" : Kuntouttavan työotteen kartoitus ryhmäkodin arjessa ja sen tukeminen lähijohtamisella
Häkkinen, Piia; El Mankari, Mirja (2019)
Häkkinen, Piia
El Mankari, Mirja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111221022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111221022
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa ryhmäkodin henkilökunnan työotetta ja näkemyksiä kuntouttavasta tavasta tehdä töitä muistikuntoutujien parissa sekä muistiosaamista kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi selvitettiin lähijohtamisen vaikutuksia ja mahdollisuuksia hoitotyössä. Tavoitteena oli lisätä henkilökunnan tietoisuutta kuntouttavan työotteen merkityksestä, sillä se voi mahdollistaa omassa työssä kehittymistä sekä ammattitaidon syventymistä. Yhteistyökumppanina oli Saga Care Helapuiston ryhmäkoti Helsingissä.
Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla työntekijöitä maaliskuussa 2019. Saatu materiaali luokiteltiin teemoittain ja analysoitiin teoriaohjaavasti. Aineistosta päädyttiin muodostamaan tyyppikuvauksia yleisimpien ilmausten sekä havaintojen mukaan. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kuntouttavan työotteen määritelmää, muistikuntoutujan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen erityispiirteitä sekä erityisesti hoitoalan lähijohtamista.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kuntouttava työote ymmärrettiin käsitteenä hyvin, mutta käytön haasteita asetti yhteisten toimintatapojen puuttuminen sekä ajan rajallisuus. Henkilökunta koki muistiosaamisen hyväksi, mikä näkyi myös kohtaamisissa, vaikkakin halua ja tarvetta lisäkoulutukselle tuli esille. Tulosten mukaan lähijohtamisen vaikutus työotteen käyttöön oli merkittävä, mitä myös aiemmat tutkimustulokset aiheesta tukevat. Haastatteluista nousi esille myös kehityskohteita. Eniten toivottiin resursseja arjen aktiviteettien lisäämiseksi asiakkaille. Tulosten perusteella koostettiin yhteistyökumppanin käyttöön vuorovaikutteisen työpajan käsikirjoitus. Sen avulla työyhteisö voi kehittää toimintaansa asiakaskeskeisesti, henkilöstölähtöisin menetelmin.
Kuntouttavan työotteen käyttö vaatii työyhteisössä etenkin yhdessä sovittuja pelisääntöjä, sitoutumista sekä lähiesimiehen tukea, läsnäoloa ja johtamisosaamista. Hoitotyön ei tule olla pelkkää suorittamista, vaan kokonaisvaltaista vastuunottoa ikäihmisestä yksilönä, jossa kuntouttavalla työotteella saadaan aikaan parempi, arvokkaampi arki. Geronomin monipuolista vanhustyön asiantuntemusta tulisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän myös ikäihmisten laadukkaiden pitkäaikaishoivan palveluiden tuottamisessa.
Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla työntekijöitä maaliskuussa 2019. Saatu materiaali luokiteltiin teemoittain ja analysoitiin teoriaohjaavasti. Aineistosta päädyttiin muodostamaan tyyppikuvauksia yleisimpien ilmausten sekä havaintojen mukaan. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kuntouttavan työotteen määritelmää, muistikuntoutujan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen erityispiirteitä sekä erityisesti hoitoalan lähijohtamista.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kuntouttava työote ymmärrettiin käsitteenä hyvin, mutta käytön haasteita asetti yhteisten toimintatapojen puuttuminen sekä ajan rajallisuus. Henkilökunta koki muistiosaamisen hyväksi, mikä näkyi myös kohtaamisissa, vaikkakin halua ja tarvetta lisäkoulutukselle tuli esille. Tulosten mukaan lähijohtamisen vaikutus työotteen käyttöön oli merkittävä, mitä myös aiemmat tutkimustulokset aiheesta tukevat. Haastatteluista nousi esille myös kehityskohteita. Eniten toivottiin resursseja arjen aktiviteettien lisäämiseksi asiakkaille. Tulosten perusteella koostettiin yhteistyökumppanin käyttöön vuorovaikutteisen työpajan käsikirjoitus. Sen avulla työyhteisö voi kehittää toimintaansa asiakaskeskeisesti, henkilöstölähtöisin menetelmin.
Kuntouttavan työotteen käyttö vaatii työyhteisössä etenkin yhdessä sovittuja pelisääntöjä, sitoutumista sekä lähiesimiehen tukea, läsnäoloa ja johtamisosaamista. Hoitotyön ei tule olla pelkkää suorittamista, vaan kokonaisvaltaista vastuunottoa ikäihmisestä yksilönä, jossa kuntouttavalla työotteella saadaan aikaan parempi, arvokkaampi arki. Geronomin monipuolista vanhustyön asiantuntemusta tulisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän myös ikäihmisten laadukkaiden pitkäaikaishoivan palveluiden tuottamisessa.