Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelman® merkitys väkivallan tekijöille
Rintala, Kiia; Rinne, Vilma (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019110820814
Tiivistelmä
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yhteiskunnallisella tasolla yleinen ilmiö, minkä vuoksi rikosoikeudellisen vastuun lisäksi myös väkivaltaiseen käyttäytymiseen apua tarjoaviin palveluihin panostaminen olisi tärkeää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työelämäkumppanin Lyömättömän Linjan Lyömätön tie- väkivallan katkaisuohjelman® merkityksellisyyttä asiakkaiden muutosprosessissa kohti väkivallattomuutta. Tavoitteena oli saada palvelua käyttävien asiakkaiden kehittämisehdotuksia palvelulle, joiden pohjalta Lyömätön Linja voisi tarkastella ja kehittää palvelua. Lyömätön Linja on järjestö, jonka tarkoituksena on auttaa miehiä, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa lähisuhteessa.
Aihe opinnäytetyölle valikoitui Lyömättömän Linjan tarpeesta saada rehellisiä kokemuksia palvelusta ilman työntekijän läsnäolon vaikutusta vastauksiin. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat “Millainen merkitys palvelulla on ollut asiakkaan muutosprosessissa kohti väkivallattomuutta?” ja “Millä tavoin asiakas kehittäisi palvelua?”.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lähisuhdeväkivallan, väkivaltatyön, muutosprosessin, kohtaamisen ja vertaistuen käsitteistä. Väkivaltatyön teoriaosiossa käsitellään Lyömättömän Linjan työskentelyperiaatteita ja muutosprosessiin ohjaavia tekijöitä. Muutosprosessin kannalta olennaisina tekijöinä näyttäytyivät kohtaaminen ja vertaistuki.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui ryhmämuotoinen teemahaastattelu, jossa teemoiksi muodostuivat palvelun merkitys asiakkaan muutosprosessissa ja palvelun kehittäminen. Teemahaastattelu toteutettiin osana yhtä Lyömättömän Linjan Veturi-ryhmän tapaamiskertaa. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymys kerrallaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelma® koettiin kokonaisuudessaan hyödylliseksi. Tuloksista oli nähtävissä monia eri palveluun liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat kokemukseen palvelusta. Palveluprosessin jokaisella vaiheella koettiin olevan merkitystä. Vahvimmin muutosprosessin etenemistä tukeviksi tekijöiksi koettiin kohtaaminen, ohjaajan kanssa keskustelu ja vertaistuki. Hyvällä kohtaamisella oli vaikutusta koko prosessin jatkumisen kannalta. Ohjaajalle keskustelu auttoi oman tilanteen läpikäymisessä, jonka ansiosta muutosprosessissa oli mahdollista edetä. Vertaistuki koettiin lähes tärkeimmäksi osaksi palvelua.
Asiakkaiden kokemuksiin pohjautuvat kehittämisehdotukset liittyivät tapaamisten asiakaslähtöisyyteen, palvelun ja ryhmätapaamisten kestoon, ohjaajan rooliin ja puolison rooliin osana palvelua. Ryhmätapaamisten sisällön toivottiin lähtevän enemmän asiakkaiden tarpeista ja palvelun keston toivottiin olevan pidempi. Ohjaajalla koettiin olevan suuri rooli palvelussa ja asiakkaan muutosprosessissa, mutta myös kehitettävää löytyi. Myös puolison roolia osana palvelua korostettiin ja toivottiin sen vahvistamista.
Asiasanat: Lähisuhdeväkivalta, väkivaltatyö, vertaistuki Domestic violence is a common phenomenon in Finland which is why it would be important to invest in services that offer help to people who are violent in addition to criminal responsibility. The purpose of this thesis was to discover the importance of Lyömätön Linja’s Lyömätön tie domestic violence intervention programme® to its clients in a process towards non-violence. The aim of this thesis was to gather clients’ development ideas for Lyömätön Linja to improve the programme. Lyömätön Linja is an organization which supports men who have used violence or fear that they might use it in an intimate relationship.
The subject of this thesis was chosen due to the organization’s need to receive honest experiences of the programme without the employees affecting the answers. The research questions were “What is the importance of the programme for the client in a process towards nonviolence?” and “How would the client develop the programme?”.
The theoretical framework of this thesis was built on the concept of domestic violence, domestic violence intervention work, process towards non-violence, encounter and peer support. Lyömätön Linja’s principles of working and the process towards non-violence were elaborated in the part of domestic violence intervention work. Considering the process towards nonviolence, the essential factors appeared to be encounter and peer support.
The qualitative research method was used in this thesis. The data collection method was semistructured interview which was implemented as a part of a peer support group meeting. The themes were the meaning of the programme for the client in a process towards non-violence and the development of the programme. Inductive content analysis was used in the analysis of the data.
According to the findings Lyömätön tie –domestic violence intervention programme® was overall experienced as helpful. Every phase of the service process was meaningful in a different way. Encountering, discussing with the counsellor and peer support were considered as the most important factors in the process towards non-violence. Appreciative encounter by the employees was one of the main reasons why the clients had stayed in the programme. Discussing with the counsellor helped the client to reflect on his own situation. The clients experienced peer support to be a significant part of the programme. All these factors made it possible to move forward in the process towards non-violence.
The development ideas that were based on the clients’ experiences were associated to client orientation, the duration of the the programme and group meetings, the role of the counsellor and role of the spouse as a part of the programme. The content of group meetings was wished to be more client-oriented and the duration of the programme could be longer according to the clients. The clients experienced that the counsellor had an important role in the programme and in the process towards non-violence, but there was also space for development. The role of the spouse was also emphasized as being important and wished to be strengthened in the programme.
Keywords: Domestic violence, domestic violence intervention work, peer support
Aihe opinnäytetyölle valikoitui Lyömättömän Linjan tarpeesta saada rehellisiä kokemuksia palvelusta ilman työntekijän läsnäolon vaikutusta vastauksiin. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat “Millainen merkitys palvelulla on ollut asiakkaan muutosprosessissa kohti väkivallattomuutta?” ja “Millä tavoin asiakas kehittäisi palvelua?”.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lähisuhdeväkivallan, väkivaltatyön, muutosprosessin, kohtaamisen ja vertaistuen käsitteistä. Väkivaltatyön teoriaosiossa käsitellään Lyömättömän Linjan työskentelyperiaatteita ja muutosprosessiin ohjaavia tekijöitä. Muutosprosessin kannalta olennaisina tekijöinä näyttäytyivät kohtaaminen ja vertaistuki.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui ryhmämuotoinen teemahaastattelu, jossa teemoiksi muodostuivat palvelun merkitys asiakkaan muutosprosessissa ja palvelun kehittäminen. Teemahaastattelu toteutettiin osana yhtä Lyömättömän Linjan Veturi-ryhmän tapaamiskertaa. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymys kerrallaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelma® koettiin kokonaisuudessaan hyödylliseksi. Tuloksista oli nähtävissä monia eri palveluun liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat kokemukseen palvelusta. Palveluprosessin jokaisella vaiheella koettiin olevan merkitystä. Vahvimmin muutosprosessin etenemistä tukeviksi tekijöiksi koettiin kohtaaminen, ohjaajan kanssa keskustelu ja vertaistuki. Hyvällä kohtaamisella oli vaikutusta koko prosessin jatkumisen kannalta. Ohjaajalle keskustelu auttoi oman tilanteen läpikäymisessä, jonka ansiosta muutosprosessissa oli mahdollista edetä. Vertaistuki koettiin lähes tärkeimmäksi osaksi palvelua.
Asiakkaiden kokemuksiin pohjautuvat kehittämisehdotukset liittyivät tapaamisten asiakaslähtöisyyteen, palvelun ja ryhmätapaamisten kestoon, ohjaajan rooliin ja puolison rooliin osana palvelua. Ryhmätapaamisten sisällön toivottiin lähtevän enemmän asiakkaiden tarpeista ja palvelun keston toivottiin olevan pidempi. Ohjaajalla koettiin olevan suuri rooli palvelussa ja asiakkaan muutosprosessissa, mutta myös kehitettävää löytyi. Myös puolison roolia osana palvelua korostettiin ja toivottiin sen vahvistamista.
Asiasanat: Lähisuhdeväkivalta, väkivaltatyö, vertaistuki
The subject of this thesis was chosen due to the organization’s need to receive honest experiences of the programme without the employees affecting the answers. The research questions were “What is the importance of the programme for the client in a process towards nonviolence?” and “How would the client develop the programme?”.
The theoretical framework of this thesis was built on the concept of domestic violence, domestic violence intervention work, process towards non-violence, encounter and peer support. Lyömätön Linja’s principles of working and the process towards non-violence were elaborated in the part of domestic violence intervention work. Considering the process towards nonviolence, the essential factors appeared to be encounter and peer support.
The qualitative research method was used in this thesis. The data collection method was semistructured interview which was implemented as a part of a peer support group meeting. The themes were the meaning of the programme for the client in a process towards non-violence and the development of the programme. Inductive content analysis was used in the analysis of the data.
According to the findings Lyömätön tie –domestic violence intervention programme® was overall experienced as helpful. Every phase of the service process was meaningful in a different way. Encountering, discussing with the counsellor and peer support were considered as the most important factors in the process towards non-violence. Appreciative encounter by the employees was one of the main reasons why the clients had stayed in the programme. Discussing with the counsellor helped the client to reflect on his own situation. The clients experienced peer support to be a significant part of the programme. All these factors made it possible to move forward in the process towards non-violence.
The development ideas that were based on the clients’ experiences were associated to client orientation, the duration of the the programme and group meetings, the role of the counsellor and role of the spouse as a part of the programme. The content of group meetings was wished to be more client-oriented and the duration of the programme could be longer according to the clients. The clients experienced that the counsellor had an important role in the programme and in the process towards non-violence, but there was also space for development. The role of the spouse was also emphasized as being important and wished to be strengthened in the programme.
Keywords: Domestic violence, domestic violence intervention work, peer support