Pelkääkö poliisi?

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee pelkoa ilmiönä ja miten se koetaan kenttäpoliisin työssä. Pelko on hyvin henkilökohtainen, subjektiivinen tunne. Pelkoa on tunteena tutkittu, mutta poliisin kokemaa pelkoa on tutkittu vain vähän. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää poliisien kokeman pelon tunteen reaktioita, kartoittaa tilanteita, joissa pelkoa ilmenee, mitä työkaluja poliisilla on pelon tunteen hallintaan sekä ennen kaikkea poliisien omaa näkökulmaa siihen, voiko poliisi pelätä.

Teoreettinen viitekehys käsittelee pelon tunteen syitä, sen fysiologisia ominaisuuksia ja pelon erilaisia reaktioita. Lisäksi käsitellään aikaisempia tutkimuksia poliisin kokemista tunteista ja pelosta. Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltaviksi valikoitui kolme Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen valvonta- ja hälytyssektorin konstaapelia. Tutkimuksen päämääränä on saada tutkimusongelmaan ratkaisu, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää poliisin koulutuksessa ja ennakkoasetelmien rikkomisessa.

Tutkimustulosten mukaan poliisi voi, ja poliisin pitää pelätä. Pelko koetaan elinvoimaiseksi ja ajatuksia terävöittäväksi tunteeksi. Pelon aiheuttamia reaktioita tutkimuksessa selvisi sykkeen nouseminen, aistiharhat, traumaattisten tilanteiden jääminen ajatuksiin ja ruokahalun poissaolo. Pelkoa herättävistä tilanteista tutkimuksessa nousi esiin tilanteen hallinnan menetys. Poliisin tavoista hallita pelkoa nousi esiin ensisijaisina toimina hengitys ja kokoaikainen tekeminen sekä pidemmällä tähtäimellä henkinen valmistautuminen.