Savuton odotus : Opas raskaudenaikaisen tupakoinnin haitoista ja savuttomuuden hyödyistä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle

Abstract

Suomessa noin 15 % naisista tupakoi raskausaikana. Tämän seurauksena sikiöt altistuvat tupakan sisältämille haitallisille aineille, kuten nikotiinille, häkäkaasulle ja raskasmetalleille. Suomessa tupakoivien odottajien määrä on pysynyt samalla tasolla 30 vuotta ja määrä on selvästi korkeampi kuin muissa pohjoismaissa. Terveydenhoitajilla on lääkärin ohella suuri rooli tupakoinnin lopettamisen tukemisessa. Ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen on syytä kiinnittää huomiota.

Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa Raahen alueen neuvoloihin asiakkaille jaettava opas raskaudenaikaisen tupakoinnin haitoista ja savuttomuuden hyödyistä sikiön ja raskaana olevan naisen näkökulmasta. Alueen neuvoloissa ei aiemmin ole ollut tiivistä opaslehtistä raskaudenaikaiseen tupakointiin liittyen. Opinnäytetyön tuloksena tuotettu opas on tarkoitettu suullisen ohjauksen tueksi. Oppaassa on tietoa tupakoinnin haitoista raskaus- ja imetysaikana, sekä tupakoinnin lopettamismotivaatiota lisääviä arkipäivän vinkkejä.

Opinnäytetyö toteutettiin etsimällä tietoa monipuolisista ja luotettavista lähteistä tupakoinnin terveysvaikutuksista, naisten tupakoinnista, raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutuksista sikiöön sekä tupakoinnin lopettamisesta. Opinnäytetyön ensisijaisena kohderyhmänä ovat vauvat sekä raskaana olevat naiset perheineen. Heidän lisäkseen hyödynsaajana on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän neuvolapalveluiden henkilökunta.

Laadukkaan oppaan lisäksi projektin tavoitteena oli, että mahdollisimman moni raskaana oleva neuvolan asiakas lopettaa tupakoinnin ja pysyy savuttomana myös raskauden jälkeen. Tupakoinnin lopettamisella voidaan myös vaikuttaa erityisesti pienituloisten taloudelliseen tilanteeseen positiivisesti. Nämä tavoitteet tarkoittavat, että projektin yhteiskunnallisena tavoitteena oli edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä erilaisia sairauksia.

Jatkokehittämisehdotuksena voitaisiin selvittää, onko opas tukenut odottavaa äitiä lopettamaan tupakoinnin ja pysymään savuttomana. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää, toimiiko opas tupakoinnin lopettamisen suullisen ohjauksen tukena eli ovatko neuvolan työntekijät kokeneet hyötyneensä oppaasta ja miten he kokevat oman osaamisensa kohdatessaan työssään äitejä, jotka tupakoivat raskauden aikana.