Naiskansanedustajien työhyvinvointi : työn ja perhe-elämän yhdistämisen haasteet sekä niiden vaikutus työhyvinvointiin
Aromäki, Eveliina; Kare, Maria (2009)
Aromäki, Eveliina
Kare, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904282267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904282267
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia naiskansanedustajien työhyvinvointia sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämisen haasteiden vaikutusta siihen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat perheelliset naiskansanedustajat, joita haastateltiin tutkimusta varten syksyllä 2008. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvointiin liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta, painottaen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työhyvinvointia sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Tämän lisäksi teoriassa käsitellään poliitikon työn ja perhe-elämän yhdistämistä sekä naisia työelämässä.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin teemahaastatteluina, jonka aihealueina olivat kansanedustajan työ ja työajat, motivaatiotekijät, yksilön työhyvinvointi, työn haasteet sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen eduskunnassa. Haastatteluissa käsiteltiin myös työn ja perhe-elämän yhdistämistä sekä julkisuuden ja työn epävarmuuden vaikutusta työhyvinvointiin.
Tutkimus osoitti, että suurin osa haastatelluista naiskansanedustajista viihtyi pääosin työssään ja oli motivoituneita. Samaan aikaan osa heistä kuitenkin voi ajoittain huonosti, johtuen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvien tekijöiden puuttumisesta. Suurimmiksi haasteiksi työhyvinvoinnin kannalta nousivat ajankäytön ongelmat sekä riittämättömyyden tunne.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvointiin liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta, painottaen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työhyvinvointia sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Tämän lisäksi teoriassa käsitellään poliitikon työn ja perhe-elämän yhdistämistä sekä naisia työelämässä.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin teemahaastatteluina, jonka aihealueina olivat kansanedustajan työ ja työajat, motivaatiotekijät, yksilön työhyvinvointi, työn haasteet sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen eduskunnassa. Haastatteluissa käsiteltiin myös työn ja perhe-elämän yhdistämistä sekä julkisuuden ja työn epävarmuuden vaikutusta työhyvinvointiin.
Tutkimus osoitti, että suurin osa haastatelluista naiskansanedustajista viihtyi pääosin työssään ja oli motivoituneita. Samaan aikaan osa heistä kuitenkin voi ajoittain huonosti, johtuen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvien tekijöiden puuttumisesta. Suurimmiksi haasteiksi työhyvinvoinnin kannalta nousivat ajankäytön ongelmat sekä riittämättömyyden tunne.