Häiriöseurantamenetelmien lisääminen ja optimointi automaattisahoissa
Lammi, Jimi (2019)
Lammi, Jimi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102120081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102120081
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä tutkittiin olemassaolevia häiriöseurantamenetelmiä teräspalvelukeskuksen automaattisahoissa. Työn tavoitteena oli paikantaa häiriöseurannan ongelmakohtia ja luoda niille vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Työssä hyödynnettiin TPM-ideologiaa osana kokonaisvaltaista työympäristön ja tehokkuuden parantamista.
Tarkasteluun otettiin kaksi sahaa, joiden häiriöt eivät piirtyneet kunnolla Machine Track ohjelmaan. Työ aloitettiin tarkastelemalla sahojen vikalokeja ja vertailemalla niitä ohjelmasta saatuihin virheilmoituksiin. Virheilmoitukset ja tilatiedot eivät täsmänneet sahojen oikean tilan kanssa johtuen epäedullisista signaalivalinnoista. Työtä rajattiin ajan ja resurssien puitteissa kuitenkin siten, että vanhempi saha jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.
Uudemman sahan tarkastelussa huomattiin, että pelkästään valomajakasta saatu tieto ei ole riittävän luotettava kuvaamaan sahan oikeaa tilaa joka tilanteessa. Tarkasteltaessa asetuskansioita huomattiin signaalien muodostuvan vain kahdesta tulosta. Tietojen pohjalta kehitettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka on otettava huomioon tulevaisuudessa.
Työ ei aiheuttanut seisauksia tuotannossa, vaan kaikki tutkimustyö tehtiin laitteiden ollessa käynnissä. Kuitenkin mahdollisille asennuksille laadittiin riskiarvio ja varautumissuunnitelma tuotannon suhteen. Työssä kehitettiin uusi malli, jota voidaan hyödyntää tulevaisuuden sahainvestoinneissa.
Työssä hyödynnettiin TPM-ideologiaa osana kokonaisvaltaista työympäristön ja tehokkuuden parantamista.
Tarkasteluun otettiin kaksi sahaa, joiden häiriöt eivät piirtyneet kunnolla Machine Track ohjelmaan. Työ aloitettiin tarkastelemalla sahojen vikalokeja ja vertailemalla niitä ohjelmasta saatuihin virheilmoituksiin. Virheilmoitukset ja tilatiedot eivät täsmänneet sahojen oikean tilan kanssa johtuen epäedullisista signaalivalinnoista. Työtä rajattiin ajan ja resurssien puitteissa kuitenkin siten, että vanhempi saha jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.
Uudemman sahan tarkastelussa huomattiin, että pelkästään valomajakasta saatu tieto ei ole riittävän luotettava kuvaamaan sahan oikeaa tilaa joka tilanteessa. Tarkasteltaessa asetuskansioita huomattiin signaalien muodostuvan vain kahdesta tulosta. Tietojen pohjalta kehitettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka on otettava huomioon tulevaisuudessa.
Työ ei aiheuttanut seisauksia tuotannossa, vaan kaikki tutkimustyö tehtiin laitteiden ollessa käynnissä. Kuitenkin mahdollisille asennuksille laadittiin riskiarvio ja varautumissuunnitelma tuotannon suhteen. Työssä kehitettiin uusi malli, jota voidaan hyödyntää tulevaisuuden sahainvestoinneissa.