Mekaniikkasuunittelijoiden metakognitiivisen tietoisuuden kehittäminen
Kyttänen, Pasi-Pekka (2007)
Kyttänen, Pasi-Pekka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272183
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella mekaniikkasuunnittelijoiden
metakognitiivista tietoisuutta ja kehittää sitä tukevia käytäntöjä ja välineitä.
Tarve tutkimuksen tekemiseen tuli havaituista ongelmista, jotka liittyivät
suunnittelijoiden osaamiseen, oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä
suunnittelutehtävän hallintaan. Mekaniikkasuunnittelijan työ on itsenäistä
ja vastuullista, suuren ja kompleksisen tiedon kognitiivista käsittelyä.
Suunnittelumaailma on hektinen ja joustava, jolloin paineet tehokkaaseen
oppimiseen ja muutosvalmiuteen ovat suuret. Metakognitio on tärkeä prosessi
oppimisessa ja asiantuntijuudessa.
Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista suunnittelutoimistossa työskentelevää
mekaniikkasuunnittelijaa. Suunnittelijoiden työkokemus, ikärakenne,
sukupuolijakauma ja koulutus oli monipuolinen. Heidän työtehtävänsä liittyivät
koneiden ja laitteiden tuotekehitykseen, tuotesuunnitteluun ja lujuuslaskentaan.
Tutkimus keskittyi neljään teemaan: suunnittelutehtävän
aloitus, suunnittelutehtävän aikainen toiminta, suunnittelutehtävän päättäminen
sekä oma osaaminen ja oppiminen. Kaikki haastattelut tallennettiin,
muutettiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin. Tulosten mukaan mekaniikkasuunnittelijoiden
metakognitiivisessa toiminnassa oli monia kehittämisen
mahdollisuuksia. Näitä kehittämiskohteita esiintyi suunnittelutehtävän
kaikissa vaiheissa sekä oman ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä.
Suunnittelutehtävän aloituksen ongelmat liittyivät annetun
suunnittelutehtävän ymmärtämiseen ja toteutuksen suunnitteluun. Erityisesti
oman toiminnan aikatauluttamisessa oli kehitettävää. Suunnittelutehtävän
aikaisena ongelmana oli oman toiminnan ohjauksen ja säätelyn reaktiivisuus.
Suunnittelutehtävän päättämisen ongelmana oli, ettei suoritettua
tehtävää ja omaa toimintaa arvioitu. Oman oppimisen ja ohjaamisen säätely
oli hyvin passiivista. Lisäksi ajattelun ulkoistamista käytettiin hyvin vähän
hyväksi.
Tutkimuksen tulosten, teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimuksen tekijän
havaintojen ja kokemuksen perusteella tehtiin johtopäätöksiä, joiden avulla
pyritään jatkossa kehittämään mekaniikkasuunnittelijoiden metakognitiivista
tietoisuutta. Kehittämistoimet kohdistuvat työyhteisöön, suunnittelijoiden
itsetuntemukseen, suunnittelutehtävän aloitukseen, suunnittelutehtävän
aikaiseen toimintaan, suunnittelutehtävän päättämiseen, suunnittelijoiden
omaan osaamiseen ja oppimiseen sekä suunnittelijoiden koulutukseen.
Lisäksi pohdittiin mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Metakognitiivisten
tietojen ja taitojen kehitystä voidaan tukea luomalla yhteisöllisen toiminnan
muotoja, joiden avulla on mahdollista päästä käsiksi omiin ja toisten
metakognitiivisiin prosesseihin. Metakognitiivista tietoisuutta pyritään kehittämään
ajattelun ulkoistamisella, jolloin välineinä ovat suullinen selittäminen,
kirjoittaminen ja visualisointi. Ulkoistamisen välineitä käytetään
suunnittelutehtävän eri vaiheissa edistämään ymmärrykseen, tehtävän
suunnitteluun, säätelyyn ja arviointiin sekä omaan ammatilliseen kehittymiseen
liittyviä prosesseja. Tutkimus nosti esiin myös tekniseen koulutukseen
liittyviä metakognition kehittymisen ja oppimisen ongelmia. Oppimisen
tärkeyttä on korostettu monissa virallisissa yhteyksissä. Käytännön
toimet henkilökohtaisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi on kuitenkin
unohdettu. Kaikkiin opetussuunnitelmiin olisi saatava oppimistieteen
opintoja.
metakognitiivista tietoisuutta ja kehittää sitä tukevia käytäntöjä ja välineitä.
Tarve tutkimuksen tekemiseen tuli havaituista ongelmista, jotka liittyivät
suunnittelijoiden osaamiseen, oppimiseen, itsensä kehittämiseen sekä
suunnittelutehtävän hallintaan. Mekaniikkasuunnittelijan työ on itsenäistä
ja vastuullista, suuren ja kompleksisen tiedon kognitiivista käsittelyä.
Suunnittelumaailma on hektinen ja joustava, jolloin paineet tehokkaaseen
oppimiseen ja muutosvalmiuteen ovat suuret. Metakognitio on tärkeä prosessi
oppimisessa ja asiantuntijuudessa.
Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista suunnittelutoimistossa työskentelevää
mekaniikkasuunnittelijaa. Suunnittelijoiden työkokemus, ikärakenne,
sukupuolijakauma ja koulutus oli monipuolinen. Heidän työtehtävänsä liittyivät
koneiden ja laitteiden tuotekehitykseen, tuotesuunnitteluun ja lujuuslaskentaan.
Tutkimus keskittyi neljään teemaan: suunnittelutehtävän
aloitus, suunnittelutehtävän aikainen toiminta, suunnittelutehtävän päättäminen
sekä oma osaaminen ja oppiminen. Kaikki haastattelut tallennettiin,
muutettiin kirjalliseen muotoon ja analysoitiin. Tulosten mukaan mekaniikkasuunnittelijoiden
metakognitiivisessa toiminnassa oli monia kehittämisen
mahdollisuuksia. Näitä kehittämiskohteita esiintyi suunnittelutehtävän
kaikissa vaiheissa sekä oman ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä.
Suunnittelutehtävän aloituksen ongelmat liittyivät annetun
suunnittelutehtävän ymmärtämiseen ja toteutuksen suunnitteluun. Erityisesti
oman toiminnan aikatauluttamisessa oli kehitettävää. Suunnittelutehtävän
aikaisena ongelmana oli oman toiminnan ohjauksen ja säätelyn reaktiivisuus.
Suunnittelutehtävän päättämisen ongelmana oli, ettei suoritettua
tehtävää ja omaa toimintaa arvioitu. Oman oppimisen ja ohjaamisen säätely
oli hyvin passiivista. Lisäksi ajattelun ulkoistamista käytettiin hyvin vähän
hyväksi.
Tutkimuksen tulosten, teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimuksen tekijän
havaintojen ja kokemuksen perusteella tehtiin johtopäätöksiä, joiden avulla
pyritään jatkossa kehittämään mekaniikkasuunnittelijoiden metakognitiivista
tietoisuutta. Kehittämistoimet kohdistuvat työyhteisöön, suunnittelijoiden
itsetuntemukseen, suunnittelutehtävän aloitukseen, suunnittelutehtävän
aikaiseen toimintaan, suunnittelutehtävän päättämiseen, suunnittelijoiden
omaan osaamiseen ja oppimiseen sekä suunnittelijoiden koulutukseen.
Lisäksi pohdittiin mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Metakognitiivisten
tietojen ja taitojen kehitystä voidaan tukea luomalla yhteisöllisen toiminnan
muotoja, joiden avulla on mahdollista päästä käsiksi omiin ja toisten
metakognitiivisiin prosesseihin. Metakognitiivista tietoisuutta pyritään kehittämään
ajattelun ulkoistamisella, jolloin välineinä ovat suullinen selittäminen,
kirjoittaminen ja visualisointi. Ulkoistamisen välineitä käytetään
suunnittelutehtävän eri vaiheissa edistämään ymmärrykseen, tehtävän
suunnitteluun, säätelyyn ja arviointiin sekä omaan ammatilliseen kehittymiseen
liittyviä prosesseja. Tutkimus nosti esiin myös tekniseen koulutukseen
liittyviä metakognition kehittymisen ja oppimisen ongelmia. Oppimisen
tärkeyttä on korostettu monissa virallisissa yhteyksissä. Käytännön
toimet henkilökohtaisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi on kuitenkin
unohdettu. Kaikkiin opetussuunnitelmiin olisi saatava oppimistieteen
opintoja.