Festivaalitapahtuman profilointi ja kehittäminen : Case: Puukko- ja käsityöfestivaalit
Kari, Ulla (2011)
Kari, Ulla
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103113053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103113053
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toimeksiantajan pyynnöstä selvittää Puukko- ja käsityöfestivaali -tapahtuman onnistuminen uudistumisen myötä. Tutkimus tehtiin tapahtumaan osallistuneille henkilöille paikan päällä 19.–20.6.2010. Tutkimusote oli määrällinen ja aineisto kerättiin kyselylomaketta käyttäen. Vuosittain järjestetty Puukkofestivaali -tapahtuman tilalle oli järjestäjä Kauhavan Wisa päättänyt uudistaa tapahtumaa koskemaan myös käsitöitä eli tapahtuma nimettiin Puukko- ja käsityöfestivaaliksi. Järjestäjät halusivat selvittää kävijöiden tyytyväisyyttä tapahtumaa kohtaan ja saada uusia kehittämisideoita tulevaisuutta ajatellen.
Tutkittavia aiheita olivat asiakastyytyväisyys tapahtumaa ja sen osa-alueita kohtaan, markkinointiviestinnän tehokkuus, maine, imago sekä kohderyhmä. Kyselyyn vastasi 264 kävijää, joista 50 % oli muualta kuin Kauhavan alueelta. Kaiken kaikkiaan kävijöitä oli 1974. Kysely oli jaettu neljään osa-alueeseen, joissa kartoitettiin vastaajien perustiedot, tapahtuman maine, markkinointiviestinnän onnistuminen ja tapahtuman sisältö.
Tavoitteena oli saada vastauksia 100 kpl, joten tavoite ylittyi, koska vastauksia saatiin 264 kpl. Kyselyyn vastanneista 70,6 % oli naisia. Tutkimus osoitti, että käsityöt kiinnostivat enemmän kuin puukot, johon vaikutti naisten suurempi vastausmäärä. Vastausten tuloksiin saattoi vaikuttaa se, että kysely toteutettiin sellaisen paikan läheisyydessä, jossa sijaitsi neulekahvila eli jos miehet eivät käyneet kahvilla, niin miesten kohdalta vastauksia saatiin vähemmän. Tapahtuma kiinnosti eniten kohderyhmää 61–70 -vuotiaat. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa naisista ei ollut käynyt aikaisemmin festivaalilla, joten se tavoite, mikä järjestäjillä oli ollut, toteutui. Miesvastaajista suurin osa oli käynyt tapahtumassa ennenkin. Markkinointiviestinnässä onnistuminen näkyi siten, että suurin osa kävijöistä oli saanut tietoa tapahtumasta nähdessään mainoksen lehdessä. Ennakkokäsitys tapahtumasta ja sen jälkeen oli tutkimukseen vastaajista kiinnostava.
Tutkittavia aiheita olivat asiakastyytyväisyys tapahtumaa ja sen osa-alueita kohtaan, markkinointiviestinnän tehokkuus, maine, imago sekä kohderyhmä. Kyselyyn vastasi 264 kävijää, joista 50 % oli muualta kuin Kauhavan alueelta. Kaiken kaikkiaan kävijöitä oli 1974. Kysely oli jaettu neljään osa-alueeseen, joissa kartoitettiin vastaajien perustiedot, tapahtuman maine, markkinointiviestinnän onnistuminen ja tapahtuman sisältö.
Tavoitteena oli saada vastauksia 100 kpl, joten tavoite ylittyi, koska vastauksia saatiin 264 kpl. Kyselyyn vastanneista 70,6 % oli naisia. Tutkimus osoitti, että käsityöt kiinnostivat enemmän kuin puukot, johon vaikutti naisten suurempi vastausmäärä. Vastausten tuloksiin saattoi vaikuttaa se, että kysely toteutettiin sellaisen paikan läheisyydessä, jossa sijaitsi neulekahvila eli jos miehet eivät käyneet kahvilla, niin miesten kohdalta vastauksia saatiin vähemmän. Tapahtuma kiinnosti eniten kohderyhmää 61–70 -vuotiaat. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa naisista ei ollut käynyt aikaisemmin festivaalilla, joten se tavoite, mikä järjestäjillä oli ollut, toteutui. Miesvastaajista suurin osa oli käynyt tapahtumassa ennenkin. Markkinointiviestinnässä onnistuminen näkyi siten, että suurin osa kävijöistä oli saanut tietoa tapahtumasta nähdessään mainoksen lehdessä. Ennakkokäsitys tapahtumasta ja sen jälkeen oli tutkimukseen vastaajista kiinnostava.