Tavoitteena ehyt kasvun ja oppimisen polku: Yhteistyökäytänteet Porvoon esiopetuksessa
Nyman, Tiinariitta (2019)
Nyman, Tiinariitta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092819352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092819352
Tiivistelmä
Nykyisin ajatellaan, että elämänmittaisen opinpolun alkupiste on varhaiskasvatuksessa, josta esiopetuksen kautta siirrytään perusopetukseen. Esiopetus, vaikka onkin oma itsenäinen ja tärkeä vaiheensa lapsen elämässä, toimii linkkinä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajapinnalla. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen porvoolaisen esiopetuksen yhteistyötä analysoimalla sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmia että esiopetuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien haastatteluja. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on saada lisää tietoa Porvoon varhaiskasvatuksessa toteutettavasta esi- ja perusopetuksen yhteistyöstä sekä huoltajien osallisuudesta siinä.
Opinnäytetyössä käsittelen aluksi varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumoa niitä ohjaavien asiakirjojen perusteella. Siirtymät varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksesta ovat merkittäviä muutoksia pienen lapsen elämässä ja niiden huolellinen suunnittelu ja toteutus mahdollistavat lapsen kasvun ja oppimisen polulle eheän jatkumon. Siirtymävaiheet ovat haasteellinen elämäntilanne koko perheelle ja huoltajien osallisuus niissä on ensiarvoisen tärkeää. Opetushallituksen laatimat ohjaavat asiakirjat nostavat tavoitteeksi yhtenäisen toimintakulttuurin luomisen varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle, mikä omalta osaltaan helpottaa siirtymävaiheita. Tämä opinnäytetyö on toteutettu Porvoon varhaiskasvatuksessa, joten kuvaan teoreettisessa viitekehyksessä myös porvoolaista esiopetusta.
Esi- ja perusopetuksen yhteistyön tavoitteet ovat esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmista keräämäni aineistoni perusteella toimintakulttuuriin, kasvatusyhteisöjen vuorovaikutukseen tai toimintaympäristöön liittyviä. Toimintakulttuuriin liittyviä tavoitteita ovat erilaisten toimintakulttuurien tunnistaminen ja yhteisten suuntaviivojen etsiminen, yhtenäisten ohjaavien asiakirjojen hyödyntämäinen, kaksikielisyyden vaaliminen sekä toimintarakenteisiin liittyvä suunnittelu. Kasvatusyhteisöjen vuorovaikutuksellisia tavoitteita ovat yhteistyön suunnittelu ja yhteisöllisyys ja toimintaympäristöön liittyvä tavoite on tilojen käytön suunnittelu. Esi- ja perusopetuksen yhteistyö toteutuu tilojen käyttöön liittyvänä toimintana sekä joko oppilaiden, henkilökunnan tai huoltajien toimintana. Tilojen käyttöön liittyvää toimintaa on yhteisissä tiloissa kohtaaminen. Oppilaiden toiminta on erittäin monipuolista muodostuen kummitoiminnasta, yhdessä vietettävistä juhlista, liikunnallisista tapaamisista esi- ja perusopetuksen kesken sekä koulun tutustumispäivästä. Henkilökunnan toiminta painottuu yhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen sekä tiedonkulun varmistamiseen. Huoltajien osallisuudessa keskeisiä ovat kasvatusyhteistyö ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Nämä toteutuvat esiopetuksen arjessa vanhempainilloissa, päivittäisissä kohtaamisisissa, LEOPS-keskusteluissa ja muissa yhteistyöpalavereissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat yhteistyön dokumentoinnin kehittäminen, säännölliset esi- ja perusopetuksen yhteistyön toiminnan rakenteisiin määritellyt suunnittelupalaverit sekä huoltajien osallisuuden entistä määrätietoisempi huomioiminen.
Opinnäytetyössä käsittelen aluksi varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumoa niitä ohjaavien asiakirjojen perusteella. Siirtymät varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksesta ovat merkittäviä muutoksia pienen lapsen elämässä ja niiden huolellinen suunnittelu ja toteutus mahdollistavat lapsen kasvun ja oppimisen polulle eheän jatkumon. Siirtymävaiheet ovat haasteellinen elämäntilanne koko perheelle ja huoltajien osallisuus niissä on ensiarvoisen tärkeää. Opetushallituksen laatimat ohjaavat asiakirjat nostavat tavoitteeksi yhtenäisen toimintakulttuurin luomisen varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle, mikä omalta osaltaan helpottaa siirtymävaiheita. Tämä opinnäytetyö on toteutettu Porvoon varhaiskasvatuksessa, joten kuvaan teoreettisessa viitekehyksessä myös porvoolaista esiopetusta.
Esi- ja perusopetuksen yhteistyön tavoitteet ovat esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmista keräämäni aineistoni perusteella toimintakulttuuriin, kasvatusyhteisöjen vuorovaikutukseen tai toimintaympäristöön liittyviä. Toimintakulttuuriin liittyviä tavoitteita ovat erilaisten toimintakulttuurien tunnistaminen ja yhteisten suuntaviivojen etsiminen, yhtenäisten ohjaavien asiakirjojen hyödyntämäinen, kaksikielisyyden vaaliminen sekä toimintarakenteisiin liittyvä suunnittelu. Kasvatusyhteisöjen vuorovaikutuksellisia tavoitteita ovat yhteistyön suunnittelu ja yhteisöllisyys ja toimintaympäristöön liittyvä tavoite on tilojen käytön suunnittelu. Esi- ja perusopetuksen yhteistyö toteutuu tilojen käyttöön liittyvänä toimintana sekä joko oppilaiden, henkilökunnan tai huoltajien toimintana. Tilojen käyttöön liittyvää toimintaa on yhteisissä tiloissa kohtaaminen. Oppilaiden toiminta on erittäin monipuolista muodostuen kummitoiminnasta, yhdessä vietettävistä juhlista, liikunnallisista tapaamisista esi- ja perusopetuksen kesken sekä koulun tutustumispäivästä. Henkilökunnan toiminta painottuu yhteistyön suunnitteluun ja kehittämiseen sekä tiedonkulun varmistamiseen. Huoltajien osallisuudessa keskeisiä ovat kasvatusyhteistyö ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Nämä toteutuvat esiopetuksen arjessa vanhempainilloissa, päivittäisissä kohtaamisisissa, LEOPS-keskusteluissa ja muissa yhteistyöpalavereissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat yhteistyön dokumentoinnin kehittäminen, säännölliset esi- ja perusopetuksen yhteistyön toiminnan rakenteisiin määritellyt suunnittelupalaverit sekä huoltajien osallisuuden entistä määrätietoisempi huomioiminen.