Sakkakirjasto : Korroosiokokeet
Latvala, Tapani (2011)
Latvala, Tapani
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102162408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102162408
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Suomen KL-Lämpö Oy:lle, jonka yksi osaamisalue on lämmönvaihtimien huolto ja puhdistus. Lämmönvaihtimia puhdistettaessa käytetään erilaisia peittauskemikaaleja. Nämä kemikaalit liuottavat kukin tietynlaista sakkaa ja likaa sekä aiheuttavat korroosiota eri materiaaleille. Koska peittauskemikaaleja on useita, kuten myös lämmönvaihtimien materiaaleja ja niihin kertyvää sakkaa ja likaa, on tärkeää käyttää oikeanlaista yhdistelmää, jotta paras puhdistustulos saavutetaan. Tämä työ on toinen osa kahden työn kokonaisuudesta, joiden tarkoitus on luoda pohja niin sanotulle sakkakirjastolle, jonka tarkoitus on helpottaa oikean peittauskemikaalin valintaa kulloistakin tilannetta varten. Toinen opinnäytetyö on nimeltään Sakkakirjasto: liuotuskokeet ja alkuaineanalyysit, eli sakkojen liuotuskokeet ja niiden alkuaineanalyysit. Toinen osa eli tämä työ käsittää korroosiokokeet ja sakkakirjaston kokoamisen.
Teoriatietoa kerättiin korroosiosta ja korroosion muodostumisesta eri olosuhteissa erilaisille materiaalipinnoille. Tätä teoriatietoa käytettiin korroosiokokeiden tulosten tulkitsemisen tukena. Korroosiokokeet suorittiin massanmuutosmenetelmällä korroosiokuponkeja käyttäen. Korroosiokupongit valittiin lämmönvaihtimissa yleisimmin käytettyjen materiaalien perusteella. Kullekin käytetylle peittauskemikaalille ja valituille materiaaleille suoritettiin korroosiokoe kahdella eri reaktioajalla. Korroosion vaikutus todettiin massan muutoksella punnitsemalla korroosiokuponki. Näistä punnitustuloksista muodostettiin kaaviot, joista kykenee näkemään, miten ja kuinka nopeasti peittauskemikaali vaikuttaa erilaisiin materiaaleihin. Korroosiokupongit myös valokuvattiin ennen ja jälkeen korroosiokokeiden visuaalisten muutosten havaitsemiseksi. Näihin korroosiokokeiden tuloksiin otettiin mukaan toisen osan liuotuskokeiden tulokset ja luotiin pohja sakkakirjastolle.
Korroosiokokeet antoivat tuloksia, jotka olivat suurimmaksi osaksi ennustettavia teoriatiedon avulla. Eri materiaali- ja peittauskemikaaliyhdistelmien suureet laskettiin massan muutoksena aikayksikköä kohden. Vaikka kutakin yhdistelmää varten ei tehty rinnakkaiskokeita, mikä olisi vaikuttanut tulosten toistettavuuteen, saatiin tulokset 156:lle eri yhdistelmälle. Peittauskemikaalin, materiaalin ja reaktioajan yhdistelmillä laadittiin kattava tietokanta sakkakirjastoa varten.
Teoriatietoa kerättiin korroosiosta ja korroosion muodostumisesta eri olosuhteissa erilaisille materiaalipinnoille. Tätä teoriatietoa käytettiin korroosiokokeiden tulosten tulkitsemisen tukena. Korroosiokokeet suorittiin massanmuutosmenetelmällä korroosiokuponkeja käyttäen. Korroosiokupongit valittiin lämmönvaihtimissa yleisimmin käytettyjen materiaalien perusteella. Kullekin käytetylle peittauskemikaalille ja valituille materiaaleille suoritettiin korroosiokoe kahdella eri reaktioajalla. Korroosion vaikutus todettiin massan muutoksella punnitsemalla korroosiokuponki. Näistä punnitustuloksista muodostettiin kaaviot, joista kykenee näkemään, miten ja kuinka nopeasti peittauskemikaali vaikuttaa erilaisiin materiaaleihin. Korroosiokupongit myös valokuvattiin ennen ja jälkeen korroosiokokeiden visuaalisten muutosten havaitsemiseksi. Näihin korroosiokokeiden tuloksiin otettiin mukaan toisen osan liuotuskokeiden tulokset ja luotiin pohja sakkakirjastolle.
Korroosiokokeet antoivat tuloksia, jotka olivat suurimmaksi osaksi ennustettavia teoriatiedon avulla. Eri materiaali- ja peittauskemikaaliyhdistelmien suureet laskettiin massan muutoksena aikayksikköä kohden. Vaikka kutakin yhdistelmää varten ei tehty rinnakkaiskokeita, mikä olisi vaikuttanut tulosten toistettavuuteen, saatiin tulokset 156:lle eri yhdistelmälle. Peittauskemikaalin, materiaalin ja reaktioajan yhdistelmillä laadittiin kattava tietokanta sakkakirjastoa varten.