Muistipeli diabetekseen sairastuneen myöhäisleikki-ikäisen lapsen ohjaukseen
Ketolainen, Niina; Långström, Henna; Peltonen, Julia (2009)
Ketolainen, Niina
Långström, Henna
Peltonen, Julia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904232126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904232126
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Projektin yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten sairaala sekä pitkäaikaissairaiden lasten hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä kolmannen sektorin yhdistyksiä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa muistipeli ja siihen liittyvä ohjekirja, joiden avulla lapsi tutustuu diabeteksen hoidossa käytettäviin välineisiin ja sairauteen liittyviin käsitteisiin. Tavoitteenamme on, että muistipeli ja ohjekirja auttavat lasta oppimaan sairaudestaan, ja että hoitohenkilökunta ja vanhemmat pystyvät hyödyntämään muistipeliä ja ohjekirjaa lapsen ohjauksessa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa olemme keskittyneet lasten diabetekseen, lasten kehitykseen, lapsen sairauteen sopeutumiseen sekä ohjaamiseen. Teoriaosuus koostuu pääasiassa alan tutkimustiedosta ja kirjallisuudesta. Hyödynsimme työssä myös kontaktiosastomme asiantuntemusta.
Muistipelin tarkoituksena on toimia ohjauksen välineenä myöhäisleikki-ikäisen 4–6-vuotiaan lapsen ja hänen perheensä perehtyessä sairauteen ja sen hoitoon. Muistipelissä on 12 kuvaparia diabeteksesta ja sen hoidosta. Muistipelissä on kuvat veripisarasta, insuliinin pistospaikoista, hypoglygemiasta, hyperglykemiasta, lansettikynästä, liikunnasta, insuliinikynästä, sairaalasta, verensokerimittarista, perheestä, hoitajasta ja välipalasta. Ohjekirjassa kerromme ohjeet pelin pelaamista varten. Lisäksi esittelemme kuvat ja kerromme muutamalla lauseella jokaisesta kuvasta. Ohjekirjan tarkoituksena on kertoa muistipelissä käytettävistä kuvista lapselle soveltuvalla kielellä. Muistipelin kuvat ovat piirrettyjä, ja olemme värittäneet ne itse. Kuvakorttien puhdistettavuuden ja kestävyyden kannalta olemme laminoineet ne. Testasimme muistipelin ja ohjekirjan ymmärrettävyyttä ja selkeyttä 3-vuotiaalla pojalla ja 6-vuotiaalla tytöllä.
Muistipeli ja ohjekirja on tehty Jorvin sairaalan osaston L1 käyttöön. Toivomme, että muutkin osastot ja kolmannen sektorin yhdistykset ottaisivat jatkossa pelin käyttöönsä. Tutkimustiedon perusteella lapset odottavat sairaalassa ollessaan enemmän aktiviteetteja ja toivovat, että hoitajilla olisi enemmän aikaa leikkiä heidän kanssaan. Leikkiä olisi hyvä jatkossa hyödyntää enemmän myös muiden pitkäaikaissairaiden lasten hoidon ohjauksessa. Pelin ideaa voi hyödyntää muita leikkivälineitä suunniteltaessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa muistipeli ja siihen liittyvä ohjekirja, joiden avulla lapsi tutustuu diabeteksen hoidossa käytettäviin välineisiin ja sairauteen liittyviin käsitteisiin. Tavoitteenamme on, että muistipeli ja ohjekirja auttavat lasta oppimaan sairaudestaan, ja että hoitohenkilökunta ja vanhemmat pystyvät hyödyntämään muistipeliä ja ohjekirjaa lapsen ohjauksessa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa olemme keskittyneet lasten diabetekseen, lasten kehitykseen, lapsen sairauteen sopeutumiseen sekä ohjaamiseen. Teoriaosuus koostuu pääasiassa alan tutkimustiedosta ja kirjallisuudesta. Hyödynsimme työssä myös kontaktiosastomme asiantuntemusta.
Muistipelin tarkoituksena on toimia ohjauksen välineenä myöhäisleikki-ikäisen 4–6-vuotiaan lapsen ja hänen perheensä perehtyessä sairauteen ja sen hoitoon. Muistipelissä on 12 kuvaparia diabeteksesta ja sen hoidosta. Muistipelissä on kuvat veripisarasta, insuliinin pistospaikoista, hypoglygemiasta, hyperglykemiasta, lansettikynästä, liikunnasta, insuliinikynästä, sairaalasta, verensokerimittarista, perheestä, hoitajasta ja välipalasta. Ohjekirjassa kerromme ohjeet pelin pelaamista varten. Lisäksi esittelemme kuvat ja kerromme muutamalla lauseella jokaisesta kuvasta. Ohjekirjan tarkoituksena on kertoa muistipelissä käytettävistä kuvista lapselle soveltuvalla kielellä. Muistipelin kuvat ovat piirrettyjä, ja olemme värittäneet ne itse. Kuvakorttien puhdistettavuuden ja kestävyyden kannalta olemme laminoineet ne. Testasimme muistipelin ja ohjekirjan ymmärrettävyyttä ja selkeyttä 3-vuotiaalla pojalla ja 6-vuotiaalla tytöllä.
Muistipeli ja ohjekirja on tehty Jorvin sairaalan osaston L1 käyttöön. Toivomme, että muutkin osastot ja kolmannen sektorin yhdistykset ottaisivat jatkossa pelin käyttöönsä. Tutkimustiedon perusteella lapset odottavat sairaalassa ollessaan enemmän aktiviteetteja ja toivovat, että hoitajilla olisi enemmän aikaa leikkiä heidän kanssaan. Leikkiä olisi hyvä jatkossa hyödyntää enemmän myös muiden pitkäaikaissairaiden lasten hoidon ohjauksessa. Pelin ideaa voi hyödyntää muita leikkivälineitä suunniteltaessa.