Sairaanhoitajan työnkuva kehitysvammahuollossa sairaanhoitajien kuvaamana

Abstract

Tämän opinnäytteen tarkoitus on kuvata sairaanhoitajan työnkuva kehitysvammaisten henkilöiden parissa tehtävässä hoitotyössä sairaanhoitajien itsensä kuvailemana. Tavoitteena on kuvata, millaista on sairaanhoitajan työ kehitysvammaisten henkilöiden parissa ja millaisia kehityshaasteita sairaanhoitajat kokevat työssään olevan. Haastattelut on tehty Etelä-Suomalaisen palveluidentarjoajan työntekijöille ja opinnäytetyötä varten on saatu tutkimuslupa. Palveluiden tarjoaja on keskittynyt tarjoamaan palveluita ainoastaan kehitysvammaisille ja autisminkirjon henkilöille. Opinnäytetyötä varten on haastateltu kuutta sairaanhoitajaa. Haastatellut työskentelevät monen ikäisten asiakkaiden parissa ryhmäkodeissa ja tutkimus- ja hoito-osastoilla. Asiakkailla on erilaisia kehitysvammoja sekä erilaisia sairauksia, joiden hoitoon he tarvitsevat toisten apua ja tukea. Iso osa sairaanhoitajan työstä on ohjauksellista. Asiakkaat tarvitsevat sairaanhoitajan apua ja tukea oman elämänsä suunnittelussa ja oman itsemääräämisoikeutensa tunnistamisessa ja toteuttamisessa.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Sairaanhoitajien haastatteluita varten on laadittu valmiit teemat ja kysymykset. Aineiston analysointiin on käytetty induktiivista sisällönanalyysiä. Haastateltavien henkilöllisyyttä ei voi opinnäytteestä tunnistaa ja haastatteluun osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Kehitysvammaisten henkilöiden parissa työskentelevien sairaanhoitajien työnkuvaa on tutkittu Suomessa niukasti. Tästä syystä kvalitatiivinen menetelmä on perusteltu.

Haastatteluista selvisi, että sairaanhoitajien työnkuva on monipuolinen, johtuen esimerkiksi asiakkaiden ohjauksen- ja hoidontarpeen vaihtelevuudesta. Yksinkertaistettuna sairaanhoitajien työnkuva on vastata työyksikkönsä toiminnan sujuvuudesta. Aineistosta erottui selkeästi viisi työnkuvan pääteemaa. Niitä olivat hoito- ja vammaistyön asiantuntijuustehtävät, lääkehoidon asiantuntijuus ja päävastuu, esimiestyö ja toiminnan organisointi, kehitystyö ja ohjaustyö. Hoito- ja lääkehoitotyön asiantuntijatehtävät tarkoittavat esimerkiksi toisten työntekijöiden perehdyttämistä ja kouluttamista työn toteuttamiseen sekä heidän osaamisensa varmistamista. Myös psykiatrisen hoitotyön perusteiden tunteminen ja tämän osaamisen yhdistäminen kehitysvammaisuutta koskevaan tietoon, on tärkeä osa sairaanhoitajan työtä. Lääkehoidon työtehtävät pitivät sisällään monipuolisesti myös lääkkeiden jakamista, tilaamista, lääkehoidon vaikuttavuuden seurantaa ja sen raportointia esimerkiksi asiakkaan lääkärille. Asiakkaan ohjaustyöhön kuuluu tavanomaiseen elämään liittyvissä asioissa ohjaaminen ja näiden asioiden harjoittelu yhdessä. Työhön kuuluu myös asiakkaan ohjaaminen sairautensa hoitoon liittyvissä seikoissa, kuten lääkehoidon toteuttamisessa. Asiakkaan ohella, myös hänen perheensä ohjaaminen on osa sairaanhoitajan työtä. Useampi haastateltu toimi esimiehen tehtävissä tai yksikön vastaavana ohjaajana ja usein myös työyksikkönsä ainoana sairaanhoitajana. Osa sairaanhoitajista koki mielekkääksi, että he pääsevät toteuttamaan työssään sellaisiakin tehtäviä, joita ei sairaanhoitajan tehtäviin kuulu monessa muussa työympäristössä. Sairaanhoitajat kertoivat tarvitsevansa työssään monipuolisesti tietoa erilaisilta aihealueilta, eikä sairaanhoitajan koulutus ollut läheskään aina valmistellut heitä riittävästi kehitysvammaisten henkilöiden kanssa tehtävään työhön. Lähes kaikki haastatellut hoitajat kertoivat, että oman osaamisen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä ja valppautta havaita tarve lisäkoulutukselle. Yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten kanssa koettiin haasteellisena. Tämä johtui muissa terveydenhuollon tehtävissä työskentelevien vaihtelevasta ja usein vajavaisesta kehitysvammahoitotyöhön liittyvästä osaamisesta. Haastateltujen mukaan tiiviin työn tuloksena oli saavutettu kehitystä yhteistyössä, etenkin perusterveydenhuollon kanssa.