Notkistavien lisäaineiden käyttö betonissa
Sihvonen, Maiju (2011)
Sihvonen, Maiju
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101211629
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101211629
Tiivistelmä
Kilpailutilanteen kiristyessä betoniteollisuus pyrkii jatkuvasti kehittämään säästömenetelmiä betonin valmistuskustannuksien vähentämiseksi. Yksi keino tähän on notkistavien lisäaineiden käyttö. Notkistavia lisäaineita käytetään esim. betonin työstettävyyden parantamiseen ja vedenvähennykseen. Notkistavia lisäaineita voidaan myös käyttää sementtimäärän vähentämiseen, hyödyntämällä notkistimilla saatavaa vedenvähennystä ja näin saavuttaa kustannussäästöjä betonin valmistuksessa. Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia voidaanko notkistavia lisäaineita käyttämällä saada kustannussäästöjä ja näin myös sementti- ja vesisäästöjä betonin valmistuksessa. Tavoitteena oli myös saada tarkempaa tietoa notkistavien lisäaineiden käytöstä.
Työssä esiteltiin perustiedot notkistavista lisäaineista ja niiden käytöstä. Pääpaino kohdistui kuitenkin tehtyihin tutkimuksiin ja niistä saataviin tuloksiin. Tutkimuskohteena oli lujuusluokan K30 ja K35 normaalibetonit. Näistä betoneista tehtiin kymmenen betonireseptiä, joista kaksi oli lujuusluokan K35 ja K30 referenssibetoneita ja loput näiden pohjalta kehiteltyjä täysin uusia testibetoneita. Testibetonien valmistuksessa käytettiin valmis- ja elementtibetonointiin tarkoitettuja notkistavia lisäaineita ja niiden annoskoot vaihtelivat 0,6–1,3 %:n välillä. Tutkittaville betoneille tehtiin tuore ja kovettuneen betonin testauksia notkeuden ja puristuslujuuden selvittämiseksi. Tuoremassojen työstettävyyttä mitattiin painumakokeella ja kovettuneen betonin ominaisuuksia testattiin betonimassoista tehtyjen koekappaleiden puristuslujuuskokeella. Tutkimukset suoritettiin standardien mukaan. Betonit valmistettiin ja kokeet suoritettiin Lujabetoni Oy:n Kuopion ja Siilinjärven valmisbetoniasemilla.
Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että notkistavien lisäaineiden käytöllä on mahdollista saada kustannussäästöjä K35 lujuusluokan betonien osalta, kun taas K30 lujuusluokan betonien osalta kustannussäästöihin ei päästy. Ne sisälsivät vähemmän sementtiä, minkä vuoksi notkistimien käyttö ei ollut kannattavaa. Lisäksi tutkimuksissa selvisi, että suurilla notkistinannostuksilla ja ELE-notkistinta käytettäessä tarvitaan lisänotkistusta, mikäli niitä käytetään valmisbetonoinnissa. Tutkimusta tullaan käyttämään jatkotutkimuksissa ja yrityksen tuotekehittelyssä.
Työssä esiteltiin perustiedot notkistavista lisäaineista ja niiden käytöstä. Pääpaino kohdistui kuitenkin tehtyihin tutkimuksiin ja niistä saataviin tuloksiin. Tutkimuskohteena oli lujuusluokan K30 ja K35 normaalibetonit. Näistä betoneista tehtiin kymmenen betonireseptiä, joista kaksi oli lujuusluokan K35 ja K30 referenssibetoneita ja loput näiden pohjalta kehiteltyjä täysin uusia testibetoneita. Testibetonien valmistuksessa käytettiin valmis- ja elementtibetonointiin tarkoitettuja notkistavia lisäaineita ja niiden annoskoot vaihtelivat 0,6–1,3 %:n välillä. Tutkittaville betoneille tehtiin tuore ja kovettuneen betonin testauksia notkeuden ja puristuslujuuden selvittämiseksi. Tuoremassojen työstettävyyttä mitattiin painumakokeella ja kovettuneen betonin ominaisuuksia testattiin betonimassoista tehtyjen koekappaleiden puristuslujuuskokeella. Tutkimukset suoritettiin standardien mukaan. Betonit valmistettiin ja kokeet suoritettiin Lujabetoni Oy:n Kuopion ja Siilinjärven valmisbetoniasemilla.
Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että notkistavien lisäaineiden käytöllä on mahdollista saada kustannussäästöjä K35 lujuusluokan betonien osalta, kun taas K30 lujuusluokan betonien osalta kustannussäästöihin ei päästy. Ne sisälsivät vähemmän sementtiä, minkä vuoksi notkistimien käyttö ei ollut kannattavaa. Lisäksi tutkimuksissa selvisi, että suurilla notkistinannostuksilla ja ELE-notkistinta käytettäessä tarvitaan lisänotkistusta, mikäli niitä käytetään valmisbetonoinnissa. Tutkimusta tullaan käyttämään jatkotutkimuksissa ja yrityksen tuotekehittelyssä.