Ei ole tarkoitus, että meri on tyyni vaan, että purjehtija on taitava : yhteisölliset tunnetaitotunnit Kittilän alakouluissa
Öhberg, Karoliina (2019)
Öhberg, Karoliina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126682
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126682
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tehtävänä oli kerätä toimeksiantajalle, Kittilän kunnan opiskeluhuollolle, oppilaiden, opettajien ja ohjaajien kokemuksia järjestämistään yhteisöllisistä tunnetaitoryhmien pilotoinnista. Tulokset tulevat olemaan opiskeluhuollolle hyödyksi tunnetaitotuntien kehittämisessä.
Sain olla mukana havainnoimassa tunnetaitotunneilla syventävien ammattiopintojen harjoittelussa. Tein empiirisen tutkimuksen, jossa kokemuksia mitattiin kyselytutkimuksella määrällisenä tutkimuksena sekä käytin laadullisia elementtejä elävöittämään tuloksia. Toteutus tapahtui sähköisesti Webrobol-kyselyllä opettajille ja ohjaajille ja toisella kyselyllä oppilaille.
Koulukuraattorin ohjaamilla ryhmätunneilla, joissa osassa tunneista työparina toimi koulupsykologi, oppilaat harjoittelivat tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Oppilaita kannustettiin myönteisiin ajattelumalleihin, opetettiin ongelmanratkaisua, kannustettiin rentoutumaan ja palkitsemaan itsensä, vahvistettiin empatiataitoja, minäkuvaa sekä mietittiin selviytymiskeinoja vastoinkäymisten ja pettymysten kohtaamiseen. Tunnetaitoryhmässä opittiin yhdessä tekemällä ja tuntien sisällöt oli suunniteltu niin, että oppilaat pääsivät mahdollisimman paljon yhdessä miettimään, tekemään ja harjoittelemaan eri tunne-elämäntaitoja. Oppilaista noin 90 % vastasivat, että tunneilla on mukavaa opiskella ja oppia uutta. Ylivoimaisesti parhaimmaksi hyödyksi todettiin, että kavereiden kanssa on hauskempaa viettää aikaa tunnetaitotuntien johdosta. Opettajat ja ohjaajat pitivät tärkeänä tukea, jota he saivat eri ammattikunnan asiantuntijalta. He arvostivat onnistunutta yhteistyötä ja olivat kaikki saaneet tunnetaitotunneilta vinkkejä ja työkaluja kouluarkeen.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että tunnetaitoja edistävillä menetelmillä kasvatetut lapset pärjäävät elämässään monin tavoin paremmin, kuin he jotka eivät niitä ole oppineet. Lapset ovat fyysisesti terveempiä, osaavat keskittyä paremmin, pärjäävät paremmin akateemisesti ja tulevat paremmin toimeen ystäviensä kanssa. Lapset selviytyvät paremmin vastoinkäymisistä, pystyvät paremmin rauhoittamaan itsensä ja ovat vähemmän taipuvaisia väkivaltaan, käytösongelmiin ja rikoksiin. (Rantanen 2015, 23) Haluan saada opinnäytetyölläni perusteluja tunnetaitojen opettamisen tärkeyteen. Näen, että tunnetaitotunneille osallistuneet lapset ovat saaneet paljon kauas kantoisia välineitä elämäänsä, sekä ovat tulleet taitavimmiksi toimijoiksi yhteiskunnan jäseninä. Toivon, että tunnetaitotunnit otettaisiin käyttöön useassa koulussa vakiintuneeksi tavaksi toteuttaa opetussuunnitelmaa.
Sain olla mukana havainnoimassa tunnetaitotunneilla syventävien ammattiopintojen harjoittelussa. Tein empiirisen tutkimuksen, jossa kokemuksia mitattiin kyselytutkimuksella määrällisenä tutkimuksena sekä käytin laadullisia elementtejä elävöittämään tuloksia. Toteutus tapahtui sähköisesti Webrobol-kyselyllä opettajille ja ohjaajille ja toisella kyselyllä oppilaille.
Koulukuraattorin ohjaamilla ryhmätunneilla, joissa osassa tunneista työparina toimi koulupsykologi, oppilaat harjoittelivat tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Oppilaita kannustettiin myönteisiin ajattelumalleihin, opetettiin ongelmanratkaisua, kannustettiin rentoutumaan ja palkitsemaan itsensä, vahvistettiin empatiataitoja, minäkuvaa sekä mietittiin selviytymiskeinoja vastoinkäymisten ja pettymysten kohtaamiseen. Tunnetaitoryhmässä opittiin yhdessä tekemällä ja tuntien sisällöt oli suunniteltu niin, että oppilaat pääsivät mahdollisimman paljon yhdessä miettimään, tekemään ja harjoittelemaan eri tunne-elämäntaitoja. Oppilaista noin 90 % vastasivat, että tunneilla on mukavaa opiskella ja oppia uutta. Ylivoimaisesti parhaimmaksi hyödyksi todettiin, että kavereiden kanssa on hauskempaa viettää aikaa tunnetaitotuntien johdosta. Opettajat ja ohjaajat pitivät tärkeänä tukea, jota he saivat eri ammattikunnan asiantuntijalta. He arvostivat onnistunutta yhteistyötä ja olivat kaikki saaneet tunnetaitotunneilta vinkkejä ja työkaluja kouluarkeen.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että tunnetaitoja edistävillä menetelmillä kasvatetut lapset pärjäävät elämässään monin tavoin paremmin, kuin he jotka eivät niitä ole oppineet. Lapset ovat fyysisesti terveempiä, osaavat keskittyä paremmin, pärjäävät paremmin akateemisesti ja tulevat paremmin toimeen ystäviensä kanssa. Lapset selviytyvät paremmin vastoinkäymisistä, pystyvät paremmin rauhoittamaan itsensä ja ovat vähemmän taipuvaisia väkivaltaan, käytösongelmiin ja rikoksiin. (Rantanen 2015, 23) Haluan saada opinnäytetyölläni perusteluja tunnetaitojen opettamisen tärkeyteen. Näen, että tunnetaitotunneille osallistuneet lapset ovat saaneet paljon kauas kantoisia välineitä elämäänsä, sekä ovat tulleet taitavimmiksi toimijoiksi yhteiskunnan jäseninä. Toivon, että tunnetaitotunnit otettaisiin käyttöön useassa koulussa vakiintuneeksi tavaksi toteuttaa opetussuunnitelmaa.