PERHEHOITAJAN TYÖN HAASTEITA VAMMAISEN TAI PITKÄAIKAISSAIRAAN LAPSEN LYHYTAIKAISESSA HOIDOSSA ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA
Nielikäinen, Kirsi (2010)
Nielikäinen, Kirsi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101141351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101141351
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaalialan koulutusohjelma
NIELIKÄINEN KIRSI Perhehoitajan työn haasteita vammaisen tai pitkäaikaissairaan
lapsen lyhytaikaisessa hoidossa Etelä-Kymenlaaksossa
Opinnäytetyö 42 sivua + 8 liitesivua
Työn ohjaaja Lehtori Virve Remes
Toimeksiantaja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy
Marraskuu 2010
Avainsanat lyhytaikainen perhehoito, omaishoito, pitkäaikaissairaus, vammaisuus
Tutkimuksessa selvitetään lyhytaikaisen perhehoidon haasteita ja toivomuksia perhehoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tilaaja on Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n vammaistyön kehittämisyksikkö. Tilaaja tulee käyttämään saatuja tietoja kehittämistyössään.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä käytetään vammaisen ja pitkäaikaissairaan määrittelyä ja tarkastellaan perhehoitajan kohtaamia niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin haasteita lyhytaikaisessa perhehoidossa. Sosiaalityössä on tärkeää käsittää, että perheet ovat erilaisia ja jokaisessa perheessä vallitsee omanlainen perhekulttuurinsa. Ammattilaisena perhehoitaja ymmärtää sitä kulttuuria, josta lapsi tai nuori tulee, joten hän voi tarjota mahdollisuuksien mukaan heille tuttua ja turvallista arkea omassa kodissaan.
Tutkimukseen osallistui kaksi perhehoitajaa. Haasteita ja toiveita kartoitettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka perheet saivat etukäteen sähköpostilla. Myöhemmin tehtiin henkilökohtainen haastattelu perhehoitajien kotona osallistuvaa havainnointia ja perhehoitajien omia kertomuksia ylös kirjaten.
Perhehoitajien näkemykset olivat hyvin samankaltaisia. Tutkimustulosten mukaan suurimpina haasteina pidetään monivammaisten lasten sekä masentuneiden äitien lasten kanssa työskentelyä. Palkkaus koettiin riittämättömäksi työmäärään nähden, mutta työtä tehtiin enemmän sydämellä kuin rahan vuoksi. Perheet toivoivat työlle lisää arvostusta ja esiin nousi myös halu ja tarve lisäkoulutukseen. Perhehoitajien ääntä ja mielipiteitä esiin tuomalla voitaisiin saada lisää kiinnostusta perhehoitajien työhön.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaalialan koulutusohjelma
NIELIKÄINEN KIRSI Perhehoitajan työn haasteita vammaisen tai pitkäaikaissairaan
lapsen lyhytaikaisessa hoidossa Etelä-Kymenlaaksossa
Opinnäytetyö 42 sivua + 8 liitesivua
Työn ohjaaja Lehtori Virve Remes
Toimeksiantaja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy
Marraskuu 2010
Avainsanat lyhytaikainen perhehoito, omaishoito, pitkäaikaissairaus, vammaisuus
Tutkimuksessa selvitetään lyhytaikaisen perhehoidon haasteita ja toivomuksia perhehoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tilaaja on Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n vammaistyön kehittämisyksikkö. Tilaaja tulee käyttämään saatuja tietoja kehittämistyössään.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä käytetään vammaisen ja pitkäaikaissairaan määrittelyä ja tarkastellaan perhehoitajan kohtaamia niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin haasteita lyhytaikaisessa perhehoidossa. Sosiaalityössä on tärkeää käsittää, että perheet ovat erilaisia ja jokaisessa perheessä vallitsee omanlainen perhekulttuurinsa. Ammattilaisena perhehoitaja ymmärtää sitä kulttuuria, josta lapsi tai nuori tulee, joten hän voi tarjota mahdollisuuksien mukaan heille tuttua ja turvallista arkea omassa kodissaan.
Tutkimukseen osallistui kaksi perhehoitajaa. Haasteita ja toiveita kartoitettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jonka perheet saivat etukäteen sähköpostilla. Myöhemmin tehtiin henkilökohtainen haastattelu perhehoitajien kotona osallistuvaa havainnointia ja perhehoitajien omia kertomuksia ylös kirjaten.
Perhehoitajien näkemykset olivat hyvin samankaltaisia. Tutkimustulosten mukaan suurimpina haasteina pidetään monivammaisten lasten sekä masentuneiden äitien lasten kanssa työskentelyä. Palkkaus koettiin riittämättömäksi työmäärään nähden, mutta työtä tehtiin enemmän sydämellä kuin rahan vuoksi. Perheet toivoivat työlle lisää arvostusta ja esiin nousi myös halu ja tarve lisäkoulutukseen. Perhehoitajien ääntä ja mielipiteitä esiin tuomalla voitaisiin saada lisää kiinnostusta perhehoitajien työhön.