"Jossaki vaiheessa tuli huomautus, että mitä nää tollotat lattiaan" : Isien kokemuksia mukanaolosta sektiossa
Oikarinen, Minna; Paakki, Jaana (2010)
Oikarinen, Minna
Paakki, Jaana
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717353
Tiivistelmä
Tutkimusten mukaan isien huomiointi sektion aikana jää yleensä vähälle. Vuorovaikutus potilaan ja mahdollisen tukihenkilön kanssa kuuluu luonnollisesti leikkaussalin henkilökunnalle. Isät haluavat olla lapsen syntymässä mukana, synnytystavasta riippumatta. Isän mukanaolo luo läheistä suhdetta lapseen ja isä on äidin tukena synnytyksessä sekä sektiossa. Isät arvostavat henkilökunnan ystävällisyyttä ja haluavat kokea itsensä tasavertaisina äidin kanssa.
Työn tilaajana oli Oulaskankaan aluesairaalan leikkaus- ja anestesiaosasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tuloksia voivat hyödyntää Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston henkilökunta ja kätilöt, muut sairaalat ja neuvolat sekä isäksi tulevat, kun elektiivisestä sektiosta on päätetty. Leikkaussalissa työskentelevät sairaanhoitajat, kätilöt sekä perioperatiiviseen hoitotyöhön suuntautuvat opiskelijat saisivat valmiuksia isien huomioon ottamiseen ja asiakaslähtöisempään hoitotyöhön sektion aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia sektiossa mukanaolostaan ja kuvata isien mahdollisia esille tuomia kehittämisehdotuksia.
Tutkimustehtävinä olivat:
1. Miten isät ovat kokeneet elektiivisessä sektiossa mukanaolon?
2. Millaisia kehitysehdotuksia isillä on elektiivisessä sektiossa mukanaoloon liittyen?
Aineisto kerättiin avoimella haastattelumenetelmällä. Työhön haastateltiin neljää elektiivisessä sektiossa mukana ollutta isää sektion jälkeen. Haastattelut analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysillä. Tulosten mukaan isät olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä kaikkeen sektion aikana ja pitivät tärkeimpänä asiana äidin tukena olemista. Isät huomioitiin heidän mielestään hyvin ja isillä jäi myönteinen kuva sektiossa mukanaolosta. Isät halusivat kehitysehdotuksissaan kiinnitettävän enemmän huomiota leikkaussalin viihtyvyyteen, heille annettuun tuoliin sektion aikana sekä sektion pitkittyessä isät haluaisivat enemmän tietoa esimerkiksi pitkittymisen syistä.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia äidin kokemuksia isältä saamastaan tuesta elektiivisen sektion aikana. Isien ko-kemuksia sektiossa mukanaolosta voisi tehdä useampiakin tutkimuksia eri puolella Suomea ja näin vertailla, onko tuloksissa esimerkiksi alueellisia eroja. Myös isän ja henkilökunnan näkökulmien yhdistäminen saattaisi tuoda uudenlaista näkökulmaa asiaan.
Työn tilaajana oli Oulaskankaan aluesairaalan leikkaus- ja anestesiaosasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tuloksia voivat hyödyntää Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosaston henkilökunta ja kätilöt, muut sairaalat ja neuvolat sekä isäksi tulevat, kun elektiivisestä sektiosta on päätetty. Leikkaussalissa työskentelevät sairaanhoitajat, kätilöt sekä perioperatiiviseen hoitotyöhön suuntautuvat opiskelijat saisivat valmiuksia isien huomioon ottamiseen ja asiakaslähtöisempään hoitotyöhön sektion aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata isien kokemuksia sektiossa mukanaolostaan ja kuvata isien mahdollisia esille tuomia kehittämisehdotuksia.
Tutkimustehtävinä olivat:
1. Miten isät ovat kokeneet elektiivisessä sektiossa mukanaolon?
2. Millaisia kehitysehdotuksia isillä on elektiivisessä sektiossa mukanaoloon liittyen?
Aineisto kerättiin avoimella haastattelumenetelmällä. Työhön haastateltiin neljää elektiivisessä sektiossa mukana ollutta isää sektion jälkeen. Haastattelut analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysillä. Tulosten mukaan isät olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä kaikkeen sektion aikana ja pitivät tärkeimpänä asiana äidin tukena olemista. Isät huomioitiin heidän mielestään hyvin ja isillä jäi myönteinen kuva sektiossa mukanaolosta. Isät halusivat kehitysehdotuksissaan kiinnitettävän enemmän huomiota leikkaussalin viihtyvyyteen, heille annettuun tuoliin sektion aikana sekä sektion pitkittyessä isät haluaisivat enemmän tietoa esimerkiksi pitkittymisen syistä.
Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia äidin kokemuksia isältä saamastaan tuesta elektiivisen sektion aikana. Isien ko-kemuksia sektiossa mukanaolosta voisi tehdä useampiakin tutkimuksia eri puolella Suomea ja näin vertailla, onko tuloksissa esimerkiksi alueellisia eroja. Myös isän ja henkilökunnan näkökulmien yhdistäminen saattaisi tuoda uudenlaista näkökulmaa asiaan.