Omahoitajat tunnetyöskentelijöinä lastensuojeluyksiköissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten omahoitajat määrittelevät sijoitettujen lasten kanssa tekemäänsä tunnetyöskentelyä ja millä tavoin he toteuttavat sitä 5–12-vuotiaiden lasten kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka tärkeäksi ja tarpeelliseksi omahoitajat kokevat tunnetyöskentelyn sijoitetun lapsen kannalta ja miten sitä heidän mielestään tulisi kehittää.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui sijoitettujen lasten tunnekokemuksista, tunnetyöskentelystä, johon sisältyy tunnekasvatus sekä sijoitettujen lasten tunteiden ja kokemusten työstäminen sekä omahoitajan roolista tunnetyöskentelijänä. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kahdeksaa omahoitajaa neljästä eri lastensuojeluyksiköstä Päijät-Hämeen alueelta. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemoiksi muodostuivat omahoitajien määritelmät tunnetyöskentelystä, sijoitettujen lasten tunnetaidot ja tunnekasvatuksen toteuttaminen, sijoitettujen lasten vaikeat kokemukset ja tunteet sekä niiden työstäminen, omahoitajien valmiudet tunnetyöskentelyyn, omahoitajien näkemykset tunnetyöskentelyn merkityksestä lapselle, omahoitajien näkemykset sijoitettujen lasten tunnetyöskentelyn tarpeesta, omahoitajien kehittymistarpeita tunnetyöskentelijöinä ja lastensuojeluyksikön kehittämistarpeita tunnetyöskentelyssä.

Tutkimustulosten perusteella tunnetyöskentely muodostuu tunnekasvatuksesta ja sijoitettujen lasten vaikeiden kokemusten ja tunteiden työstämisestä. Omahoitajat toteuttavat tunnetyöskentelyä monin eri tavoin, erityisesti keskustelun merkitys arjen eri tilanteissa korostuu. Omahoitajat näkevät tunnetyöskentelyn luonnollisena osana työtään ja lastensuojeluyksiköiden arkea sekä ammatillisena tapana toimia. Omahoitajat kokevat tunnetyöskentelyn tärkeäksi sijoitetun lapsen kannalta ja ajattelevat siitä olevan monenlaista hyötyä lapselle. Omahoitajien mielestä heillä itsellään sekä lastensuojeluyksiköissä on joitakin kehittämistarpeita tunnetyöskentelyyn liittyen. Näitä ovat muun muassa ajankäyttö, koulutus, kokemus ja erilaisten tunnetyöskentelyyn tarkoitettujen toiminnallisten menetelmien ja välineiden käyttö.

The target of this thesis work was to find out how personal nurses define emotional processing which they do with foster care children and in what way they put it into practice with 5–12 year old children. In this survey is also found out how important and necessary emotional processing is to foster care children in personal nurses’ opinion and how they think it should be improved.

Theoretical context of this thesis work consisted of emotional experiences of foster care children, emotional processing which includes emotional upbringing and working with foster care children’s emotions and experiences and personal nurses’ role in emotional processing. The thesis work was qualitative survey. Material was collected by theme interviewing eight personal nurses from four foster care institutions in Päijät-Häme. Interview material was analysed by dividing material in themes. The themes are personal nurses’ definitions of emotional processing, foster care children’s emotional skills and emotional upbringing, foster care children’s difficult experiences and emotions and working with these, personal nurses’ capacity for emotional processing, personal nurses’ opinion about importance of emotional processing for child, foster care children’s need for emotional processing in personal nurses’ opinion, personal nurses’ needs to improve in emotional processing and foster care institutions’ needs to improve in emotional processing.

On grounds of survey results emotional processing consists of emotional upbringing and working with foster care children’s difficult experiences and emotions. Personal nurses carry out emotional processing in many different ways, especially importance of discussion in everyday situations is underlined. Personal nurses think that emotional processing is a natural part of their work and foster care institutions’ everyday life and professional way to act. Personal nurses think that emotional processing is important to foster care children and it helps children in many ways. Personal nurses think they and foster care institutions have some improvement needs in emotional processing. Some of those are time consumption, education, experience and the use of different functional methods and tools involving emotional processing.