Elinkeinoyhtiön palveluiden kehittäminen tietotekniikan avulla
Tikka, Petri (2009)
Tikka, Petri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904061890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904061890
Tiivistelmä
Elinkeinoyhtiön palveluiden kehittäminen tietotekniikan avulla
Tämän tutkimuksen pääköhde on Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n web-palvelu. Tutkimukseen valittiin verrokeiksi kaksi muuta elinkeinoyhtiötä: Ekes ja Keuke. Tutkimuksen pohjana on käytettävyyden teoria, jota sovelletaan web-palveluiden tutkimiseen. Tutkimusta varten koottiin laaja kriteeristön hyvään käytettävyyteen kuuluvista ominaisuuksista. Koko tutkimus suoritettiin näiden kriteerien avulla. Pyrkimyksenä oli tarjota kehittämis- ja parannusehdotuksia sivuston ylläpitäjälle, kuten ideoita palveluiden sisällön tuottajille (elinkeinoyhtiöille). Tämä tutkimus on benchmark-analyysi eli siinä tehdään havaintoja vertailemalla eri sivuja ja etsimällä parhaita ominaisuuksia ja käytäntöjä.
Elinkeinoyhtiön tehtäviin kuuluu muun muassa kunnan markkinointi ja palveluiden tarjoaminen uusille ja jo olemassa olevien yrityksille. Nämä palvelut ovat kaikki näkyvillä kohteena olevien yritysten kotisivuilla. Palveluihin kuuluu pääsy tietokantoihin, joihin on koottu Mäntsälän kunnan alueen vapaat toimitilat ja tonttipalstat. Kotisivuilla pääsee etsimään yrityksiä yritysrekisteristä erilaisten kriteerien avulla. Palveluiden osalta sivujen käytön periaate esimerkiksi tiedonhaun osalta havaittiin hyvin samankaltaiseksi, mutta eroavaisuuksiakin löytyi.
Tutkimuksen päähavainto oli, että millään tutkimillani sivustoilla ei ole vakavia niin sanottuja fataaleja käytettävyysongelmia. Sen sijaan löytyi lukuisia pieniä, kosmeettisia virheitä ja puutteita rakenteessa, käyttöliittymässä ja ulkoasussa. Käyttäjäystävällisyydessä on parantamisen varaa. Palveluiden käyttöä ei opasteta millään tavalla, vaan käyttäjä joutuu keksimään toimintalogiikan itse. Muita puutteita ovat esimerkiksi sivukartan uupuminen ja ylipäätään sivustolla navigoiminen. Kielivaihtoehtoja ei ole paljoa tarjolla. Palautteenanto-mahdollisuutta esimerkiksi webmasterille ei Myk:n sivuilla ollut. Ongelmana tämänkaltaisessa tutkimuksessa on tutkimuksen rajautuminen yhden henkilön näkökulmaksi.
Tämän tutkimuksen pääköhde on Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n web-palvelu. Tutkimukseen valittiin verrokeiksi kaksi muuta elinkeinoyhtiötä: Ekes ja Keuke. Tutkimuksen pohjana on käytettävyyden teoria, jota sovelletaan web-palveluiden tutkimiseen. Tutkimusta varten koottiin laaja kriteeristön hyvään käytettävyyteen kuuluvista ominaisuuksista. Koko tutkimus suoritettiin näiden kriteerien avulla. Pyrkimyksenä oli tarjota kehittämis- ja parannusehdotuksia sivuston ylläpitäjälle, kuten ideoita palveluiden sisällön tuottajille (elinkeinoyhtiöille). Tämä tutkimus on benchmark-analyysi eli siinä tehdään havaintoja vertailemalla eri sivuja ja etsimällä parhaita ominaisuuksia ja käytäntöjä.
Elinkeinoyhtiön tehtäviin kuuluu muun muassa kunnan markkinointi ja palveluiden tarjoaminen uusille ja jo olemassa olevien yrityksille. Nämä palvelut ovat kaikki näkyvillä kohteena olevien yritysten kotisivuilla. Palveluihin kuuluu pääsy tietokantoihin, joihin on koottu Mäntsälän kunnan alueen vapaat toimitilat ja tonttipalstat. Kotisivuilla pääsee etsimään yrityksiä yritysrekisteristä erilaisten kriteerien avulla. Palveluiden osalta sivujen käytön periaate esimerkiksi tiedonhaun osalta havaittiin hyvin samankaltaiseksi, mutta eroavaisuuksiakin löytyi.
Tutkimuksen päähavainto oli, että millään tutkimillani sivustoilla ei ole vakavia niin sanottuja fataaleja käytettävyysongelmia. Sen sijaan löytyi lukuisia pieniä, kosmeettisia virheitä ja puutteita rakenteessa, käyttöliittymässä ja ulkoasussa. Käyttäjäystävällisyydessä on parantamisen varaa. Palveluiden käyttöä ei opasteta millään tavalla, vaan käyttäjä joutuu keksimään toimintalogiikan itse. Muita puutteita ovat esimerkiksi sivukartan uupuminen ja ylipäätään sivustolla navigoiminen. Kielivaihtoehtoja ei ole paljoa tarjolla. Palautteenanto-mahdollisuutta esimerkiksi webmasterille ei Myk:n sivuilla ollut. Ongelmana tämänkaltaisessa tutkimuksessa on tutkimuksen rajautuminen yhden henkilön näkökulmaksi.