Päivätoimintakeskus omaishoitajien jaksamisen tukena muistisairaan hoidossa

Abstract

Muistisairaiden ja heidän omaishoitajien tukeminen on haastava tavoite terveydenhuollossa. Omaishoitajan työ on usein erittäin sitovaa ja raskasta. Omaishoitajat tarvitsevat tukea, koska he ovat suuremmassa riskissä sairastua masennukseen. Päivätoiminnan avulla autetaan omaishoitajia ja dementiaan sairastuneita asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.

Tämän kvalitatiivisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia päivätoiminnan vaikutusta iäkkäiden lappeenrantalaisten muistisairaiden omaishoitajien jaksamiseen sekä selvittää heidän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyään. Päivätoiminta on säännöllistä kotihoitoa tukevaa suunnitelmallista päivätoimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään muistioireisen ihmisen toimintakykyä sekä hyvinvointia. Päivätoiminta tukee myös omaishoitajan jaksamista antamalla mahdollisuuden omaan aikaan ja lepoon.

Opinnäytetyön tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta muistisairasta läheistään hoitavien omaishoitajien haastatteluista. Haastattelut toteutettiin keväällä 2010 teemahaastatteluna. Nauhoitettujen haastattelujen keskimääräinen kesto oli noin kolmekymmentäkuusi minuuttia ja haastattelujen keskimääräinen kokonaiskesto tunti kymmenen minuuttia. Haastatteluaineistoa kertyi 38 sivua, se analysoitiin sisällön analyysillä. Haastatelluista omaishoitajista viisi oli miehiä ja kolme naisia. Keski-ikä oli 77 vuotta ja kaikki haastateltavat olivat muistisairaiden puolisoita. Päivätoimintapalvelua muistisairaat olivat käyttäneet 1–5 vuotta, seitsemän käytti palvelua kerran viikossa ja yksi kaksi kertaa viikossa.

Tutkimustulosten perusteella omaishoitajat pitivät päivätoimintapalvelujen tarjoamista tärkeänä psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle jaksamiselleen. Aineiston analyysin perusteella päivätoiminta tukee omaishoitajia antamalla mahdollisuuden vapaa-aikaan, toteuttamalla päivätoimintaa, pitämällä yhteyttä omaishoitajiin, tukemalla harrastamista, järjestämällä saunapalvelua hoidettavalle, mahdollistamalla omatoimisuuden sekä tuen saannin hoitohenkilökunnalta ja läheisiltä. Omaishoitajien toiveita päivätoiminnan kehittämiseksi olivat taloudellisen tuen hankkiminen ulkopuolisilta, liikunnallisuuden, tiedottamisen ja joustavuuden lisääminen päivätoimintaan.

Care for people with dementia and their informal caregivers is a challenging aim in healthcare. Care at home is often very binding and burdensome. Support is needed, because informal caregivers of these patients are at a greater risk of depression. Daytime activity centers provide support to older clients with dementia to assist them to remain living in their own homes.

This qualitative thesis was designed to study the impact of daytime activities for older dementia caregivers coping in Lappeenranta and to identify their psychological, physical and social functional abilities. The daytime center is a regular home care unit to support a structured day of activities to promote and maintain people with dementia in their performance and well-being. The center also supports the informal caregivers’ coping skills by allowing them time to rest and relax.

This research consisted of eight interviews with dementia caregivers. The interviews were conducted in the spring of 2010 using thematic interviews and were recorded. The interview material amounted to 38 pages, and the results were analyzed by using content analysis. Five of the interviewed caregivers were men and three were women. The average age was 77 years and all the interviewees were the spouses of elderly demented patients. People with dementia had used the daytime service for to 1–5 years, seven used the service once a week, and one used it two times a week.

Based on the results, caregivers felt the daytime services to be important to their mental, physical and social wellbeing. Content analysis revealed that the service provided them with an opportunity for personal recreation and hobbies, organizing sauna service for their loved one, by enabling self-reliance, and supporting access to nursing staff and friends. Caregivers' expectations of areas for development for daily activities were to obtain financial support from the outside, increase exercising, provide more information, and increase the flexibility of daily activities.