Hammasteknisten töiden tilanne nyt ja tulevaisuudessa
Holmberg, Jon; Lahti, Susanna; Ruokolainen, Nikke (2010)
Holmberg, Jon
Lahti, Susanna
Ruokolainen, Nikke
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518291
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa Suomessa tehtävien hammasteknisten kojeiden määriä nykyisin, sekä viiden vuoden kuluttua. Tarkoitus oli myös selvittää kuinka hammastekninen koulutus vastaa työmäärien osalta työelämän tarpeisiin. Tutkimuksessa kartoitettiin myös laboratorioiden suhtautumista ja odotuksia tietokonepohjaisiin työmenetelmiin.
Tutkimuksen aineiston keruu tehtiin suomalaisiin hammaslaboratorioihin lähetettävällä kyselytutkimuksella. Kysely tehtiin kokonaisotantana Hammaslaboratorioliitto RY:n jäsenistä. Kysely sisälsi sekä määrällisiä, että laadullisia kysymyksiä. Vain noin puolet laboratorioista vastasi kyselyyn. Aineisto käsiteltiin sekä kvantitatiivisin, että kvalitatiivisin menetelmin.
Tuloksista selvisi, että irrallisen protetiikan osuus tehdyistä töistä laskee. Kiinteän protetiikan sekä esteettisten ratkaisujen osuus kasvaa. Hammasteknisessä koulutuksessa opiskeltavat aihealueet, sekä tehdyt harjoitustyöt vastasivat hyvinkin tarkasti työelämän vastaavia lukuja nykytilanteessa, sekä viiden vuoden kuluttua. Laadullisissa vastauksissa enteiltiin CAD/CAM - laitteistojen nopeaa saapumista alalle.
Vaikka alalle ovat kovaa vauhtia rantautuneet erilaiset tietokonepohjaiset ohjelmat, nykypäivän hammasteknikot kuitenkin näkevät myös käsityön säilyvän. CAD/CAM–laitteistot ovat syrjäyttämässä metallokeraamisia töitä osittain, mutta silti koneet eivät pysty korvaamaan työntekijää ja työmäärän koetaan pysyvän samana tai jopa lisääntyvän. Työt näyttäisivät tulevaisuudessa painottuvan joka puolella enemmän kiinteään protetiikkaan ja esteettisiin ratkaisuihin. Länsi- ja Pohjois-Suomi näyttäisivät olevan edelläkävijöinä uudentyyppisissä työmenetelmissä. Havaittavissa oli myös
laboratorioiden välisen yhteistyön lisääntyvän. Koulutuksen painopisteet olivat tutkimuksen mukaan hyvinkin ajan tasalla, eikä suuria muutoksia opetussuunnitelmaan olisi tarvetta.
Tutkimuksen aineiston keruu tehtiin suomalaisiin hammaslaboratorioihin lähetettävällä kyselytutkimuksella. Kysely tehtiin kokonaisotantana Hammaslaboratorioliitto RY:n jäsenistä. Kysely sisälsi sekä määrällisiä, että laadullisia kysymyksiä. Vain noin puolet laboratorioista vastasi kyselyyn. Aineisto käsiteltiin sekä kvantitatiivisin, että kvalitatiivisin menetelmin.
Tuloksista selvisi, että irrallisen protetiikan osuus tehdyistä töistä laskee. Kiinteän protetiikan sekä esteettisten ratkaisujen osuus kasvaa. Hammasteknisessä koulutuksessa opiskeltavat aihealueet, sekä tehdyt harjoitustyöt vastasivat hyvinkin tarkasti työelämän vastaavia lukuja nykytilanteessa, sekä viiden vuoden kuluttua. Laadullisissa vastauksissa enteiltiin CAD/CAM - laitteistojen nopeaa saapumista alalle.
Vaikka alalle ovat kovaa vauhtia rantautuneet erilaiset tietokonepohjaiset ohjelmat, nykypäivän hammasteknikot kuitenkin näkevät myös käsityön säilyvän. CAD/CAM–laitteistot ovat syrjäyttämässä metallokeraamisia töitä osittain, mutta silti koneet eivät pysty korvaamaan työntekijää ja työmäärän koetaan pysyvän samana tai jopa lisääntyvän. Työt näyttäisivät tulevaisuudessa painottuvan joka puolella enemmän kiinteään protetiikkaan ja esteettisiin ratkaisuihin. Länsi- ja Pohjois-Suomi näyttäisivät olevan edelläkävijöinä uudentyyppisissä työmenetelmissä. Havaittavissa oli myös
laboratorioiden välisen yhteistyön lisääntyvän. Koulutuksen painopisteet olivat tutkimuksen mukaan hyvinkin ajan tasalla, eikä suuria muutoksia opetussuunnitelmaan olisi tarvetta.