Pakolaisten kotoutumissuunnitelman toteutuksen ja palveluverkoston toiminnan kehittäminen Savonlinnassa
Hämäläinen, Iiris (2010)
Hämäläinen, Iiris
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518362
Tiivistelmä
Kotoutuminen tarkoittaa tilannetta, jossa vähemmistökulttuurin piirissä kasvaneet ihmiset eivät eristäydy, syrjäydy eivätkä sulaudu enemmistökulttuuriin, vaan ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa enemmistökulttuurin kanssa säilyttäen oman kulttuuri-identiteettinsä. Tämän työn tavoitteena on selvittää afgaanipakolaisten kotoutumissuunnitelmien toteutuminen ja siihen liittyvän palveluverkoston toiminnan kehittäminen Savonlinnassa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitetään afgaanipakolaisen ja palveluverkoston toimijan näkemyksiä maahan saapumisesta, kotouttamissuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi etsitään kehittämisehdotuksia palveluverkoston toimintaan liittyen.
Tässä tutkimuksessa teemahaastateltiin viittä 2004–2006 Suomeen saapunutta afgaanipakolaista ja kahta kotoutumiseen liittyvää palveluverkoston toimijaa. Sopeutuminen uuteen ympäristöön vie erilaisista kotoutumistoimenpiteistä huolimatta usein oman aikansa. Maahanmuuttajilla ja pakolaisilla on erilaisia kotoutumisen valmiuksia, jotka voivat johtua esimerkiksi iästä, sosiaalisista verkostoista, koulutuksesta, maahanmuuton motiiveista ja aikaisemmista kokemuksista. Keskeistä on myös henkilön motivaatio ja aktiivisuus tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja opiskella kieltä.
Kotouttamisen yksi tärkeä lähtökohta on selkeyttää niitä palveluverkoston käytänteitä, joiden avulla maahanmuuttajaa kotoutetaan. Tutkimustuloksissa tuli esiin palveluverkoston resurssien puute ja yhteistyöparin tavoitettavuuden vaikeus. Savonlinnan kokoisessa pienessä kaupungissa palveluverkoston toimijoiden tehtävien selkeyttämisellä ja uudistamisella saataisiin resurssit paremmin kohdistettua sinne missä niitä tarvitaan. Kaikkein tärkein kotoutumisprosessissa on kuitenkin aina asiakas itse. Palveluverkoston tehtävä on tukea ja ohjata asiakasta niin, että hän saavuttaa jonkinlaisen osallisuuden tunteen suomalaisesta yhteiskunnasta ja osaa tehdä itseään koskevia valintoja ja päätöksiä.
Tässä tutkimuksessa teemahaastateltiin viittä 2004–2006 Suomeen saapunutta afgaanipakolaista ja kahta kotoutumiseen liittyvää palveluverkoston toimijaa. Sopeutuminen uuteen ympäristöön vie erilaisista kotoutumistoimenpiteistä huolimatta usein oman aikansa. Maahanmuuttajilla ja pakolaisilla on erilaisia kotoutumisen valmiuksia, jotka voivat johtua esimerkiksi iästä, sosiaalisista verkostoista, koulutuksesta, maahanmuuton motiiveista ja aikaisemmista kokemuksista. Keskeistä on myös henkilön motivaatio ja aktiivisuus tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja opiskella kieltä.
Kotouttamisen yksi tärkeä lähtökohta on selkeyttää niitä palveluverkoston käytänteitä, joiden avulla maahanmuuttajaa kotoutetaan. Tutkimustuloksissa tuli esiin palveluverkoston resurssien puute ja yhteistyöparin tavoitettavuuden vaikeus. Savonlinnan kokoisessa pienessä kaupungissa palveluverkoston toimijoiden tehtävien selkeyttämisellä ja uudistamisella saataisiin resurssit paremmin kohdistettua sinne missä niitä tarvitaan. Kaikkein tärkein kotoutumisprosessissa on kuitenkin aina asiakas itse. Palveluverkoston tehtävä on tukea ja ohjata asiakasta niin, että hän saavuttaa jonkinlaisen osallisuuden tunteen suomalaisesta yhteiskunnasta ja osaa tehdä itseään koskevia valintoja ja päätöksiä.