Kokemuksia Työkykypalvelusta : Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun asiakkaiden kokemuksia Työkykypalvelusta 1.8.2017 - 31.12.2018
Korhonen, Johanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091818893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091818893
Tiivistelmä
Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu oli osa Sipilän hallituksen kärkihanketta Uudistetaan työvoimahallinto työllistymistä tukevaksi. Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut lähtivät kehittämään kokeilualueen asiakkaille työkyvyn tukemiseen ja työllistymistä edistämään uutta Työkykypalvelua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa työllisyyspalveluiden asiakkaiden kokemuksista Työkykypalvelusta. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia saamastaan tuesta, miten he ovat kokeneet moniammatillisen tiimin toimivan ja sijoittumisesta palvelun päättymisen jälkeen eri sektoreille sekä kysyä asiakkaiden ajatuksia Työkykypalvelun muutostarpeista.
Opinnäytetyö oli laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yhdistävä mixed methods research (MMR) kyselytutkimus. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Webropol-kyselytyökalulla. Kyselylomake lähettiin Työkykypalvelun asiakkaille (n=106). Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 21 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 20 %. Strukturoidut kysymykset analysoitiin Webropol analytics-työkalujen avulla. Avoimet kysymykset sekä luokiteltiin että teemoitettiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Kyselyn tulosten mukaan vastaajat olivat tyytyväisiä moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen ja kuulluksi tulemiseen tapaamisissa. Lisätukea ja ohjausta kokivat tarvitsevansa yli puolet vastaajista esimerkiksi tapaamiskertoja lisäämällä. Työkykypalvelun päättymisen jälkeen vastaajien käyttämistä palveluista suurimmiksi ryhmiksi muodostuivat Kelan ammatillinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta. Johtopäätöksinä todettiin, että vastaajien kokemukset Työkykypalvelusta olivat pääosin myönteisiä ja tarve Työkykypalvelun toimintaan oli selkeä. Kehittämisen kohteiksi nousivat vahvempi palveluohjaus ja palveluiden välisen tiedon kulun varmistaminen asiakkaan asioissa.
Opinnäytetyö oli laadullisen ja määrällisen tutkimuksen yhdistävä mixed methods research (MMR) kyselytutkimus. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Webropol-kyselytyökalulla. Kyselylomake lähettiin Työkykypalvelun asiakkaille (n=106). Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 21 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 20 %. Strukturoidut kysymykset analysoitiin Webropol analytics-työkalujen avulla. Avoimet kysymykset sekä luokiteltiin että teemoitettiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Kyselyn tulosten mukaan vastaajat olivat tyytyväisiä moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen ja kuulluksi tulemiseen tapaamisissa. Lisätukea ja ohjausta kokivat tarvitsevansa yli puolet vastaajista esimerkiksi tapaamiskertoja lisäämällä. Työkykypalvelun päättymisen jälkeen vastaajien käyttämistä palveluista suurimmiksi ryhmiksi muodostuivat Kelan ammatillinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta. Johtopäätöksinä todettiin, että vastaajien kokemukset Työkykypalvelusta olivat pääosin myönteisiä ja tarve Työkykypalvelun toimintaan oli selkeä. Kehittämisen kohteiksi nousivat vahvempi palveluohjaus ja palveluiden välisen tiedon kulun varmistaminen asiakkaan asioissa.