Mitä kuntoutus tarkoittaa 15–18-vuotiaan nuoren mielestä?

Abstract

Kouluttautuminen ja työllistyminen ovat tärkeitä nuoren itsensä ja yhteiskunnan kannalta. Peruskoulun jälkeen nuoria jää toisen asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle: nuori ei kiinnity koulutukseen, nuorella voi olla heikot opiskeluvalmiudet tai kehityksessä vielä murrosiän tuomia haasteita, mielenterveysongelmia. Kuntoutuksella voidaan helpottaa nuoren kasvua aikuisuuteen, lisätä opiskeluvalmiuksia ja vähentää nuoren syrjäytymistä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä palveluiden tuottajien ja tarjoajien sekä ohjaavien tahojen ymmärrystä 15–18-vuotiaiden nuorten käsityksistä kuntoutuksesta. Tutkimuskysymykset olivat: mitä nuori käsittää kuntoutuksella ja miten nuorelle kerrotaan kuntoutuksesta.

Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus. Aineisto kerättiin kevään 2019 aikana haastattelemalla strukturoidulla lomakkeella yhteensä kahdeksaa (8) Tampereen kaupungin perusopetuksen lisäopetuksen ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Valma-koulutuksen oppilasta/opiskelijaa. Tutkimuksen analyysinä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Tutkimustuloksen mukaan nuoret käsittävät kuntoutuksen koskevan heitä itseään, yksilöä. Kuntoutus vaikuttaa kuntoutujaan; sen vaikutusta muihin tai ympäristöön ja yhteiskuntaan ei tullut esiin. Kuntoutujan rooli voi olla kuntoutusta vastaanottava, tukea tarvitseva tai aktiivinen toimija. Kuntoutuksen palveluilta ja ohjaukselta nuori toivoo kohtaamista, luottamuksellisuutta, turvallisuutta ja nuoren omien mielipiteiden huomioon ottamista.