Tähystäminen etsintätilanteessa
Koskinen, Lasse (2010)
Koskinen, Lasse
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518259
Tiivistelmä
Etsintätähystäminen vaatii erikoisjärjestelyjä ja -osaamista. Opinnäytetyön tarkoituksena on selventää eri tähystysmenetelmien ja -tekniikoiden sekä tähystysjärjestelyjen vaikutusta etsintätapahtuman onnistumiseen. Tavoitteena on löytää tähystystekniikka ja toimintatavat, joiden hyödyntäminen lisää tähystyksen tehokkuutta.
Opinnäytetyössä tutkitaan etsintätähystyksen organisointia, tähystystekniikoita, toimintaa tähystyshavaintotilanteessa ja tähystysapuvälineiden käyttöä. Aihetta tarkastellaan etsintä- ja pelastusyksiköiden sekä kauppa-alusten vahtipäälliköiden ja tähystäjien näkökulmasta. Työssä keskitytään ainoastaan toimintaan pinta-aluksilla.
Lähdeaineistona käytetään useiden organisaatioiden meripelastuskoulutusmateriaalia sekä kansainvälisen merenkulkujärjestön julkaisua. Katsantokantaa on laajennettu myös silmälääketieteen alalle. Tutkimus on suoritettu vertailemalla eri lähteiden menetelmiä keskenään sekä analysoimalla niiden käyttökelpoisuutta. Analyysin perusteella on koostettu opinnäytetyössä esitetyt teoriat.
Opinnäytetyön ehdottomasti merkittävin tulos on haarukointitekniikan osoittautuminen kansainvälisesti tunnetuksi ja tehokkaaksi menetelmäksi. Ihmiselle luonnollinen pyyhkäisemällä katseleminen ei tuota tehokkainta tulosta. Sen sijaan katsetta täytyy siirrellä järjestelmällisesti lyhyin askelin, jotta pienet tai kaukaiset kohteet voidaan havaita. Haarukointitekniikkaa puoltavat yksiselitteisesti sekä merenkulun että silmälääketieteen lähteet. Tutkimus osoittaa myös, että kokemuksella ja mielikuvilla on merkitystä havaitsemisherkkyyteen. Oikea tekniikka ja mielikuvat voidaan hyödyntää kunnolla vasta toimivien tähystysjärjestelyjen avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan suositella haarukointitekniikan opettelemista. Tekniikkaa kannattaa soveltaa etsintätähystyksen lisäksi navigointitähystyksessä. Etsintätilanteita varten tulisi muodostaa oikeita mielikuvia harjoituksilla, jotka sisältävät mahdollisimman todenmukaisia harjoitusmaaleja ja hätämerkkejä.
Opinnäytetyössä tutkitaan etsintätähystyksen organisointia, tähystystekniikoita, toimintaa tähystyshavaintotilanteessa ja tähystysapuvälineiden käyttöä. Aihetta tarkastellaan etsintä- ja pelastusyksiköiden sekä kauppa-alusten vahtipäälliköiden ja tähystäjien näkökulmasta. Työssä keskitytään ainoastaan toimintaan pinta-aluksilla.
Lähdeaineistona käytetään useiden organisaatioiden meripelastuskoulutusmateriaalia sekä kansainvälisen merenkulkujärjestön julkaisua. Katsantokantaa on laajennettu myös silmälääketieteen alalle. Tutkimus on suoritettu vertailemalla eri lähteiden menetelmiä keskenään sekä analysoimalla niiden käyttökelpoisuutta. Analyysin perusteella on koostettu opinnäytetyössä esitetyt teoriat.
Opinnäytetyön ehdottomasti merkittävin tulos on haarukointitekniikan osoittautuminen kansainvälisesti tunnetuksi ja tehokkaaksi menetelmäksi. Ihmiselle luonnollinen pyyhkäisemällä katseleminen ei tuota tehokkainta tulosta. Sen sijaan katsetta täytyy siirrellä järjestelmällisesti lyhyin askelin, jotta pienet tai kaukaiset kohteet voidaan havaita. Haarukointitekniikkaa puoltavat yksiselitteisesti sekä merenkulun että silmälääketieteen lähteet. Tutkimus osoittaa myös, että kokemuksella ja mielikuvilla on merkitystä havaitsemisherkkyyteen. Oikea tekniikka ja mielikuvat voidaan hyödyntää kunnolla vasta toimivien tähystysjärjestelyjen avulla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan suositella haarukointitekniikan opettelemista. Tekniikkaa kannattaa soveltaa etsintätähystyksen lisäksi navigointitähystyksessä. Etsintätilanteita varten tulisi muodostaa oikeita mielikuvia harjoituksilla, jotka sisältävät mahdollisimman todenmukaisia harjoitusmaaleja ja hätämerkkejä.