Ahmir Thompsonin soittotyylin analyysiä Game Theory -äänitteellä
Malin, Markus (2010)
Malin, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121418093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121418093
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin transkriptioitujen ja liitteenä olevalta CD:ltä kuultavien komppiesimerkkien avulla Ahmir "Questlove" Thompsonin soittotyyliä The Roots -yhtyeen Game Theory -albumilla. Valintani kohdistui Thompsoniin, sillä hän on monia kiinnostava, persoonallinen ja innovatiivinen rumpali tämän päivän musiikkikentässä, ja olen itse tutustunut hänen soittoonsa sekä The Rootsin musiikkiin jo usean vuoden ajan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kertoa Ahmir Thompsonin historiasta ja urasta sekä valottaa esimerkein hänen soittotyyliään ja musiikillisia ratkaisujaan. Tavoitteena oli saada aikaan myös hieman harjoitusmateriaalia hänen soitostaan kiinnostuneille rumpaleille ja tuoda esille hänen soittotyyliinsä liittyviä piirteitä.Tutkimuksen kohteena olivat levyltä valitut kuusi kappaletta. Tutkimuskysymykseni ovat: (1) Minkälaisia komppeja Ahmir Thompson käyttää rumpujen toteutuksissa Game Theory – levyltä valituissa kappaleissa? (2) Miten soundeja on toteutettu? (3) Miten komppien rytmit ja iskut ovat suhteessa pulssiin ja millaista fraaseerausta niissä käytetään? Työssä analysoitiin transkriptiomateriaalia ja ääninäytteitä. Kaikki valitut kuusi kappaletta on käsitelty yksitellen ja niissä esiintyvistä kompeista on tehty transkriptiot. Näiden esimerkkien avulla on pyritty tuomaan esille Ahmir Thompsonin soitolle ominaisia piirteitä ja hänen musiikillisia ratkaisujaan. Tutkittavina osa-alueina olivat myös rytmien fraseeraus ja iskujen suhde pulssiin sekä soundilliset ratkaisut. Thompsonin soitto on verraten vähäeleistä ja siinä keskitytään perusasioihin ja svengiin. Hänen komppinsa ovat persoonallisia, innovatiivisia ja ennakkoluulottomia. Samaa linjaa hän toteuttaa usein myös tuotantoratkaisuissaan. Hän käsittelee mielellään soundeja paljon, usein jokaisen kappaleen erikseen vaatimalla tavalla. Vanhemman funkin ja muun mustan musiikin vaikutus ja perinne kuuluvat hänen soitossaan. Toisaalta Thompson ei myöskään kaihda kylmempiä ja nykyaikaisempia ratkaisuja soitossaan ja tuotannoissaan. Häntä voidaan siis pitää monipuolisena ja ennakkoluulottomana, uusia näkökulmia etsivänä muusikkona.