Apua arkeen, ryhtiä ryhmästä - Arjentaitoryhmä avohoidon mielenterveyskuntoutujille
Nätkinniemi, Minna; Mantere, Ilona (2010)
Nätkinniemi, Minna
Mantere, Ilona
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917681
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on ryhmämuotoinen arjentaitojen harjoittelu osana mielenterveyskuntoutusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kerran viikossa yhteensä 10 kertaa kestäneen arjentaitoryhmän toiminnasta. Näiden kokemusten sekä arjentaitoryhmän ohjaajien havainnointien perusteella luotiin yhteistyökumppanille, Lappeenrannan mielenterveyspalvelujen asumispalvelu- ja kuntoutusyksikkö Katajapuulle, arjentaitoryhmän toimintamalli. Katajapuussa vastaavaa ryhmää ei aikaisemmin ollut järjestetty, ja tarkoituksena on, että vastaavanlainen arjentaitoryhmä järjestetään siellä tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys ryhmäläisiltä saadulla vertaistuella ja arjentaitoryhmään osallistumisella on osallistujille, kuinka ryhmätoiminnat ja ohjaus vastasivat osallistujien tarpeisiin sekä miten osallistujien kokemus toiminnallisesta pätevyydestään muuttuu ryhmäprosessin keston aikana. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, osallistuvaa havainnointia sekä toimintamahdollisuuksien itsearviointimenetelmää (Occupational Self Assessment, OSA).
Tuloksista kävi ilmi, että valtaosa arjentaitoryhmään osallistuneista piti muiden ryhmäläisten tarjoamaa vertaistukea tärkeänä. Esimerkiksi kokemusten jakamisen mahdollisuus, erilaiset näkökulmat asioihin sekä avun tarjoaminen ja saaminen tulivat esille ryhmämuotoisen arjentaitojen harjoittelun etuina. Ryhmässä käsitellyt teemat koettiin hyödyllisiksi, joskin valtaosa osallistujista koki, että niitä tulisi harjoitella useita kertoja. Ohjausta pidettiin riittävänä ja pääsääntöisesti sopivan sallivana. Osallistujien toiminnallisen pätevyyden kokemuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vielä toteutuneiden 10 ryhmäkerran aikana, joskin neljä viidestä osallistujasta koki itsearvioinnin mukaan toiminnallisen pätevyytensä hieman paremmaksi ryhmän jälkeen kuin ennen ryhmää.
Arjentaitoryhmän tulisi kestää enemmän kuin 10 kertaa, jotta asioita ehdittäisiin harjoitella useita kertoja. Kunkin aiheen kertaluonteinen käsittely ei vielä näyttänyt tuottavan merkittävää muutosta osallistujien toimintaan heidän omassa arjessaan. Arjentaitojen harjoittelua ryhmässä kannattaa näiden tutkimustulosten perusteella jatkaa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin arjentaitoryhmän osallistujien kokemukseen ryhmään osallistumisesta sekä siihen, millaisiksi he kokivat ryhmän toiminnot ja ohjauksen. Jatkossa tutkimusta voisi keskittää enemmän myös siihen, kuinka tällainen harjoittelu vaikuttaa taitojen harjaantumiseen huomioiden sekä tutkittavan subjektiivisen näkemyksen että objektiiviset havainnot.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys ryhmäläisiltä saadulla vertaistuella ja arjentaitoryhmään osallistumisella on osallistujille, kuinka ryhmätoiminnat ja ohjaus vastasivat osallistujien tarpeisiin sekä miten osallistujien kokemus toiminnallisesta pätevyydestään muuttuu ryhmäprosessin keston aikana. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua, osallistuvaa havainnointia sekä toimintamahdollisuuksien itsearviointimenetelmää (Occupational Self Assessment, OSA).
Tuloksista kävi ilmi, että valtaosa arjentaitoryhmään osallistuneista piti muiden ryhmäläisten tarjoamaa vertaistukea tärkeänä. Esimerkiksi kokemusten jakamisen mahdollisuus, erilaiset näkökulmat asioihin sekä avun tarjoaminen ja saaminen tulivat esille ryhmämuotoisen arjentaitojen harjoittelun etuina. Ryhmässä käsitellyt teemat koettiin hyödyllisiksi, joskin valtaosa osallistujista koki, että niitä tulisi harjoitella useita kertoja. Ohjausta pidettiin riittävänä ja pääsääntöisesti sopivan sallivana. Osallistujien toiminnallisen pätevyyden kokemuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vielä toteutuneiden 10 ryhmäkerran aikana, joskin neljä viidestä osallistujasta koki itsearvioinnin mukaan toiminnallisen pätevyytensä hieman paremmaksi ryhmän jälkeen kuin ennen ryhmää.
Arjentaitoryhmän tulisi kestää enemmän kuin 10 kertaa, jotta asioita ehdittäisiin harjoitella useita kertoja. Kunkin aiheen kertaluonteinen käsittely ei vielä näyttänyt tuottavan merkittävää muutosta osallistujien toimintaan heidän omassa arjessaan. Arjentaitojen harjoittelua ryhmässä kannattaa näiden tutkimustulosten perusteella jatkaa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin arjentaitoryhmän osallistujien kokemukseen ryhmään osallistumisesta sekä siihen, millaisiksi he kokivat ryhmän toiminnot ja ohjauksen. Jatkossa tutkimusta voisi keskittää enemmän myös siihen, kuinka tällainen harjoittelu vaikuttaa taitojen harjaantumiseen huomioiden sekä tutkittavan subjektiivisen näkemyksen että objektiiviset havainnot.