Esimiestyön kehittämistarpeet asiantuntijaorganisaatiossa kohteena Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hokkanen, Minna (2008)
Hokkanen, Minna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903231770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903231770
Tiivistelmä
Esimiestyön merkitystä koko työyhteisön jaksamiselle ja tuloksellisuudelle on korostettu viime aikoina yhä enemmän. Erityisesti asiantuntijatyön johtamista on pidetty haasteellisena ja monissa asiantuntijaorganisaatioissa onkin toteutettu erilaisia esimiestyön kehittämisohjelmia.
Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ssä on esimiestyön kehittäminen nostettu yhdeksi henkilöstösuunnitelman painopisteistä.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin SAK:n esimiestyön kehittämistarpeita asiantuntijatyön tuomien erityispiirteiden kautta. Tutkimuksen päätavoitteena oli esimiesten itsearvioinnin avulla tuoda esille heidän tämänhetkiset ja tulevaisuuden vaatimuksista syntyvät kehitystarpeensa
sekä etsiä heille parhaiten soveltuvat kehittämismenetelmät. Tutkimuksessa kysyttiin myös esimiestyössä koettuja haasteita, tulevaisuudessa korostuvia esimiestaitoja ja sitä, miten tärkeäksi esimiehet kehittämisen omalta kohdaltaan kokevat. Lisäksi tarkasteltiin taustamuuttujien
vaikutusta esimiestaitojen arviointiin.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa ja aineisto kerättiin osittain strukturoidulla kyselylomakkeella SAK:n keskustoimistossa työskenteleviltä esimiehiltä. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin Webropol-palvelua ja analysoinnissa Excel-ohjelmaa. Tulosten kuvaamisessa käytettiin keskiarvoja ja -hajontoja.
Tutkimustulosten perusteella SAK:n esimiehet pitävät esimiestyön kehittämistä tärkeänä. Merkittävimmät kehittämistarpeet ilmenivät palautteen antamisessa, työntekijöiden yksilöllisessä kohtaamisessa ja kuuntelussa, tehtävien delegoinnissa sekä motivoinnissa, innostamisessa ja tukemisessa. Kehittämismenetelmistä soveltuvimmiksi koettiin suora palaute, tiimityöskentely ja SAK:n oma esimiehille suunnattu koulutus. Suurimpana haasteena pidettiin aikapulaa, joka ilmenee siinä, ettei esimiestyöhön jää substanssiasioilta riittävästi aikaa. Tulevaisuudessa erityisesti muutosjohtamisen uskottiin korostuvan esimiestyössä. Taustamuuttujista esimiehen aseman ja koulutustaustan havaittiin olevan yhteydessä vastausten hajontaan.
Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ssä on esimiestyön kehittäminen nostettu yhdeksi henkilöstösuunnitelman painopisteistä.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin SAK:n esimiestyön kehittämistarpeita asiantuntijatyön tuomien erityispiirteiden kautta. Tutkimuksen päätavoitteena oli esimiesten itsearvioinnin avulla tuoda esille heidän tämänhetkiset ja tulevaisuuden vaatimuksista syntyvät kehitystarpeensa
sekä etsiä heille parhaiten soveltuvat kehittämismenetelmät. Tutkimuksessa kysyttiin myös esimiestyössä koettuja haasteita, tulevaisuudessa korostuvia esimiestaitoja ja sitä, miten tärkeäksi esimiehet kehittämisen omalta kohdaltaan kokevat. Lisäksi tarkasteltiin taustamuuttujien
vaikutusta esimiestaitojen arviointiin.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa ja aineisto kerättiin osittain strukturoidulla kyselylomakkeella SAK:n keskustoimistossa työskenteleviltä esimiehiltä. Aineiston keräämisessä hyödynnettiin Webropol-palvelua ja analysoinnissa Excel-ohjelmaa. Tulosten kuvaamisessa käytettiin keskiarvoja ja -hajontoja.
Tutkimustulosten perusteella SAK:n esimiehet pitävät esimiestyön kehittämistä tärkeänä. Merkittävimmät kehittämistarpeet ilmenivät palautteen antamisessa, työntekijöiden yksilöllisessä kohtaamisessa ja kuuntelussa, tehtävien delegoinnissa sekä motivoinnissa, innostamisessa ja tukemisessa. Kehittämismenetelmistä soveltuvimmiksi koettiin suora palaute, tiimityöskentely ja SAK:n oma esimiehille suunnattu koulutus. Suurimpana haasteena pidettiin aikapulaa, joka ilmenee siinä, ettei esimiestyöhön jää substanssiasioilta riittävästi aikaa. Tulevaisuudessa erityisesti muutosjohtamisen uskottiin korostuvan esimiestyössä. Taustamuuttujista esimiehen aseman ja koulutustaustan havaittiin olevan yhteydessä vastausten hajontaan.