Peruskoulu suorittamatta - onnistunko nyt? : Nuoren peruskoulun keskeyttämisen syyt sekä voimavarat mielenterveyden ja elämänhallinnan näkökulmasta.
Ruutu, Jaana (2010)
Ruutu, Jaana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216732
Tiivistelmä
Peruskoulu suorittamatta — onnistunko nyt? Nuoren peruskoulun keskeyttämisen syyt sekä voimavarat mielenterveyden ja elämänhallinnan näkökulmasta
Peruskoulu jää suorittamatta vuosittain noin parilta sadalta nuorelta. Peruskoulun suorittamatta jääminen lisää nuorten syrjäytymistä opiskelusta ja työelämästä. Osa nuorista voi myös huonosti. Masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat yleisiä ja nuorten elämänhallinta saattaa olla kadoksissa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin ESR-hankkeen ”Eteenpäin Opintiellä — perusopetus päätökseen” yhteydessä. Opinnäytetyössä tutkittiin peruskoulun kesken jättäneiden nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireita sekä elämänhallinnan tunnetta. Lisäksi nuoria haastateltiin kysymällä nuorten käsitys peruskoulun keskeytymisen syystä. Teoreettisena viitekehyksenä oli Antonoskyn salutogeeninen elämänhallinnan teoria, jossa terveydelliset tekijät nähdään voimavaroina ja elämän stressitekijät haasteina. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat (1) mitkä ovat nuorten käsitykset koulun keskeytymiseen vaikuttaneista tekijöistä sekä (2) mikä on nuorten koherenssintunne ja mielenterveyden voimavarat?
Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua haastattelua ja kyselyä. Masennusta mitattiin BDI-kyselyllä, ahdistuneisuutta BAI-kyselyllä sekä elämänhallintaa SOC-kyselyllä. Mittaukset suoritettiin kaksi kertaa, kolmen kuukauden välein keväällä 2010.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan nuorta. Peruskoulun keskeytymisen syy oli kahdella nuorella masennus, kahdella sosiaalisten tilanteiden pelko, kahdella kavereiden kanssa hengailu, yhdellä tietokoneelle jumittuminen ja yhdellä maahanmuutto. Kolme nuorista oli jonkinasteisesti masentuneita ensimmäisellä mittauskerralla ja neljä toisella mittauskerralla. Viisi nuorista oli kummallakin mittauskerralla eriasteisesti ahdistuneita. Toisella mittauskerralla masennus- ja ahdistuneisuusoireilla oli merkitsevä positiivinen korrelaatio, kun taas elämänhallinnantunteella oli merkitsevästi negatiivinen korrelaatio masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin. Elämänhallinnantunteen komponenteista merkityksellisyys kohosi nuorilla eniten kolmen kuukauden aikana.
7.—8.-luokan taite on kriittisintä vaihetta koulun keskeytymiselle. Seitsemäsluokkalaisten poissaoloihin tulisi puuttua nopeasti ja moniammatillisen tiimityön avulla. Poissalojen sekä koulun keskeytymisen syynä voivat olla terveydelliset syyt, jonka vuoksi terveydenhuollon asiantuntijuutta tulisi koulussa vahvistaa.
Peruskoulu jää suorittamatta vuosittain noin parilta sadalta nuorelta. Peruskoulun suorittamatta jääminen lisää nuorten syrjäytymistä opiskelusta ja työelämästä. Osa nuorista voi myös huonosti. Masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat yleisiä ja nuorten elämänhallinta saattaa olla kadoksissa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin ESR-hankkeen ”Eteenpäin Opintiellä — perusopetus päätökseen” yhteydessä. Opinnäytetyössä tutkittiin peruskoulun kesken jättäneiden nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireita sekä elämänhallinnan tunnetta. Lisäksi nuoria haastateltiin kysymällä nuorten käsitys peruskoulun keskeytymisen syystä. Teoreettisena viitekehyksenä oli Antonoskyn salutogeeninen elämänhallinnan teoria, jossa terveydelliset tekijät nähdään voimavaroina ja elämän stressitekijät haasteina. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat (1) mitkä ovat nuorten käsitykset koulun keskeytymiseen vaikuttaneista tekijöistä sekä (2) mikä on nuorten koherenssintunne ja mielenterveyden voimavarat?
Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua haastattelua ja kyselyä. Masennusta mitattiin BDI-kyselyllä, ahdistuneisuutta BAI-kyselyllä sekä elämänhallintaa SOC-kyselyllä. Mittaukset suoritettiin kaksi kertaa, kolmen kuukauden välein keväällä 2010.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan nuorta. Peruskoulun keskeytymisen syy oli kahdella nuorella masennus, kahdella sosiaalisten tilanteiden pelko, kahdella kavereiden kanssa hengailu, yhdellä tietokoneelle jumittuminen ja yhdellä maahanmuutto. Kolme nuorista oli jonkinasteisesti masentuneita ensimmäisellä mittauskerralla ja neljä toisella mittauskerralla. Viisi nuorista oli kummallakin mittauskerralla eriasteisesti ahdistuneita. Toisella mittauskerralla masennus- ja ahdistuneisuusoireilla oli merkitsevä positiivinen korrelaatio, kun taas elämänhallinnantunteella oli merkitsevästi negatiivinen korrelaatio masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin. Elämänhallinnantunteen komponenteista merkityksellisyys kohosi nuorilla eniten kolmen kuukauden aikana.
7.—8.-luokan taite on kriittisintä vaihetta koulun keskeytymiselle. Seitsemäsluokkalaisten poissaoloihin tulisi puuttua nopeasti ja moniammatillisen tiimityön avulla. Poissalojen sekä koulun keskeytymisen syynä voivat olla terveydelliset syyt, jonka vuoksi terveydenhuollon asiantuntijuutta tulisi koulussa vahvistaa.