Verotilin seuraukset : Kyselytutkimus verotilin käyttöönottoon liittyvistä ongelmista
Saviniemi, Tanja (2010)
Saviniemi, Tanja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316954
Tiivistelmä
Verotilijärjestelmä muutti vuoden 2010 alussa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja perimistä. Verotilijärjestelmä koostuu verovelvolliskohtaisista verotileistä ja järjestelmä on Verohallinnon ylläpitämä. Verotilimenettelyn piiriin kuuluvat kaikki verovelvolliset yritysmuodosta riippumatta.
Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia ongelmia verotiliä käyttävillä Etelä-Pohjanmaan tilitoimistojen työntekijöillä ja Länsi-Suomen yritysverotoimiston työntekijöillä on ollut verotilin käytössä. Lisäksi työssä selvitettiin ovatko he saaneet riittävästi tietoa verotilin käyttöönotosta, ovatko verotilille asetetut tavoitteet toteutuneet ja miten he kehittäisivät verotiliä. Vastauksia vertaillaan tiedotusvälineissä kerrottuihin asioihin verotilistä ja lisäksi tilitoimistossa työskentelevien ja Verohallinnossa työskentelevien vastauksia vertaillaan keskenään.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselyn avulla, joista toinen osa lähetettiin Länsi-Suomen yritysverotoimiston työntekijöille ja toinen osa 58:lle Etelä-Pohjanmaan tilitoimistolle ja heidän työntekijöilleen. Kyselyssä käytettiin kysymyksiä, joissa vastausvaihtoehdot olivat valmiina, sekä avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja sai vastata omin sanoin.
Tutkimuksen avulla selvisi, että suurimmalla osalla vastaajista oli ollut ongelmia verotilin käyttöönotossa. Ongelmia oli ollut esimerkiksi verotilin reaaliaikaisuudessa, Katso-tunnisteissa sekä negatiivisen arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten kuittaamisessa keskenään. Samoja asioita on kerrottu myös tiedotusvälineissä. Verotilille asetetut tavoitteet eivät ole vastaajien mielestä toteutuneet. Suurimmassa osassa väitteistä eroja vastaajien mielipiteissä ei ollut. Kehitysideoina mainittiin esimerkiksi, että myös muut verot tulisivat verotilimenettelyn piiriin, verotilin korot perittäisiin vaikkapa puolivuosittain, verotiliote olisi kalenterikuukausittain ja että Katso-tunnisteiden ja valtuutusten hallinnointia helpotettaisiin. Lisäksi perintään menneistä veroista kaivattiin lisää tietoa.
Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia ongelmia verotiliä käyttävillä Etelä-Pohjanmaan tilitoimistojen työntekijöillä ja Länsi-Suomen yritysverotoimiston työntekijöillä on ollut verotilin käytössä. Lisäksi työssä selvitettiin ovatko he saaneet riittävästi tietoa verotilin käyttöönotosta, ovatko verotilille asetetut tavoitteet toteutuneet ja miten he kehittäisivät verotiliä. Vastauksia vertaillaan tiedotusvälineissä kerrottuihin asioihin verotilistä ja lisäksi tilitoimistossa työskentelevien ja Verohallinnossa työskentelevien vastauksia vertaillaan keskenään.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselyn avulla, joista toinen osa lähetettiin Länsi-Suomen yritysverotoimiston työntekijöille ja toinen osa 58:lle Etelä-Pohjanmaan tilitoimistolle ja heidän työntekijöilleen. Kyselyssä käytettiin kysymyksiä, joissa vastausvaihtoehdot olivat valmiina, sekä avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja sai vastata omin sanoin.
Tutkimuksen avulla selvisi, että suurimmalla osalla vastaajista oli ollut ongelmia verotilin käyttöönotossa. Ongelmia oli ollut esimerkiksi verotilin reaaliaikaisuudessa, Katso-tunnisteissa sekä negatiivisen arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten kuittaamisessa keskenään. Samoja asioita on kerrottu myös tiedotusvälineissä. Verotilille asetetut tavoitteet eivät ole vastaajien mielestä toteutuneet. Suurimmassa osassa väitteistä eroja vastaajien mielipiteissä ei ollut. Kehitysideoina mainittiin esimerkiksi, että myös muut verot tulisivat verotilimenettelyn piiriin, verotilin korot perittäisiin vaikkapa puolivuosittain, verotiliote olisi kalenterikuukausittain ja että Katso-tunnisteiden ja valtuutusten hallinnointia helpotettaisiin. Lisäksi perintään menneistä veroista kaivattiin lisää tietoa.