Pelaten kuulluksi: Peli itsemäärämiskykyä arvioivan keskustelun tueksi
Engelage, Emilia; Jantunen, Anna-Stina (2019)
Engelage, Emilia
Jantunen, Anna-Stina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518209
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitä asioita tarkastellaan kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämiskykyä arvioitaessa ja luoda tulosten perusteella peli itsemääräämiskykyä arvioivan keskustelun tueksi. Tavoitteena on kehittää hoitotyötä esittelemällä vaihtoehtoinen lähestymistapa itsemääräämiskyvyn arviointiin ja siten edistää kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista. Opinnäytetyö tuotettiin Vaalijalan kuntayhtymän hoitotyön tarpeisiin. Opinnäytetyön sisältö koostui kahdesta osiosta, joita olivat kirjallisuuskatsaus sekä pelin kehittäminen.
Osana opinnäytetyötä toteutettiin kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksesta ei saatu tietoa kehitysvammaisen itsemääräämiskyvystä tai sen arvioinnista. Manuaalinen tiedonhaku kohdistettiin eri asiantuntijoiden materiaaleihin, lakeihin ja kehitysvamma-alan käsikirjoihin. Tiedonhaun tuloksia työstettiin fenomenologisella lähestymistavalla learning cafe -menetelmää hyödyntäen varsinaisen aineiston keräämiseksi pelin kehittämistä varten. Aineiston analyysissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Kun arvioidaan kehitysvammaisen henkilön itsemääräämiskykyä, hoitotyönammattilaisten mukaan tarkkaillaan kykyä arvioida ja ottaa vastuuta teoistaan, ymmärrystä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista suhteessa ympäristöön ja muihin ihmisiin sekä kykyä hyväksyä asioita, jotka eivät ole itse päätettävissä. Muita asioita olivat kyky erottaa virhe- ja vaaratilanne, ymmärrys hygienian merkityksestä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti, rahan arvon ymmärtäminen sekä tieto ja taito yleisistä käytöstavoista. Myös kehitysvammaisen seksuaalisuus ja omien rajojen tunnistaminen nousivat tärkeiksi keskustelun aiheiksi.
Teoria osuuden ja learning cafe -menetelmän myötä aineistosta nousi kysymyksiä, jotka toimivat apuvälineenä tutkimuksessa. Pelillistäminen omahoitokeinona luo helpon tavan tukea potilaan pitkäaikaissairauden elintapoihin ja hoitoon liittyviä ongelmienratkaisu- ja päätöksentekokykyjä sekä mahdollistaa hoitotyöntekijän ja potilaan välisen auktoriteettisuhteen muuttumista potilaslähtöisemmäksi. Teknisesti peli toteutettiin Kahoot!-sovelluksella. Pelillistäminen nähtiin hyvänä vaihtoehtona hoitotyön kehittämisessä.
Osana opinnäytetyötä toteutettiin kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksesta ei saatu tietoa kehitysvammaisen itsemääräämiskyvystä tai sen arvioinnista. Manuaalinen tiedonhaku kohdistettiin eri asiantuntijoiden materiaaleihin, lakeihin ja kehitysvamma-alan käsikirjoihin. Tiedonhaun tuloksia työstettiin fenomenologisella lähestymistavalla learning cafe -menetelmää hyödyntäen varsinaisen aineiston keräämiseksi pelin kehittämistä varten. Aineiston analyysissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Kun arvioidaan kehitysvammaisen henkilön itsemääräämiskykyä, hoitotyönammattilaisten mukaan tarkkaillaan kykyä arvioida ja ottaa vastuuta teoistaan, ymmärrystä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista suhteessa ympäristöön ja muihin ihmisiin sekä kykyä hyväksyä asioita, jotka eivät ole itse päätettävissä. Muita asioita olivat kyky erottaa virhe- ja vaaratilanne, ymmärrys hygienian merkityksestä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti, rahan arvon ymmärtäminen sekä tieto ja taito yleisistä käytöstavoista. Myös kehitysvammaisen seksuaalisuus ja omien rajojen tunnistaminen nousivat tärkeiksi keskustelun aiheiksi.
Teoria osuuden ja learning cafe -menetelmän myötä aineistosta nousi kysymyksiä, jotka toimivat apuvälineenä tutkimuksessa. Pelillistäminen omahoitokeinona luo helpon tavan tukea potilaan pitkäaikaissairauden elintapoihin ja hoitoon liittyviä ongelmienratkaisu- ja päätöksentekokykyjä sekä mahdollistaa hoitotyöntekijän ja potilaan välisen auktoriteettisuhteen muuttumista potilaslähtöisemmäksi. Teknisesti peli toteutettiin Kahoot!-sovelluksella. Pelillistäminen nähtiin hyvänä vaihtoehtona hoitotyön kehittämisessä.