Maksimaalisen hapenottokyvyn ja metabolisten riskitekijöiden yhteys yölliseen palautumiseen ylipainoisilla 18-40-vuotiailla
Kujala, Heidi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090618232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090618232
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Heidi Kujala
Maksimaalisen hapenottokyvyn ja metabolisten riskitekijöiden yhteys yölliseen palautumiseen ylipainoisilla 18-40-vuotiailla
43 sivua
Syksy, 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Terveydenhoitaja (AMK)
Opinnäytetyö on osa Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikön johtamaa Motivation Makes The Move! -tutkimushanketta. Tutkimushankkeen tavoitteena on luoda edellytykset teknologia-avusteisten toimintatapojen kehittämiselle, joilla edistetään henkilöiden terveyskäyttäytymisen muutosta ja sitoutumista huolehtimaan terveydestään.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yön aikaisen palautumisen yhteyttä kestävyyssuorituskyvyn keskeisimpään tekijään, maksimaaliseen hapenottokykyyn (VO2max), matala-asteiseen tulehdukseen sekä insuliiniresistenssiarvoon. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkia maksimaalisen hapenottokyvyn yhteyttä matala-asteiseen tulehdukseen, insuliiniresistenssiarvoon sekä lepoverenpaineeseen. Aineisto kerättiin Helsingin Urheilulääkäriasemalla ja asema toimi myös tämän opinnäytetyön yhteistyötahona. Tästä työstä tullutta uutta tutkimustietoa tullaan hyödyntämään osana Motivation Makes The Move! -tutkimushanketta.
Kohderyhmä koostui 18-40-vuotiaista ylipainoisista ja huonokuntoisista henkilöistä. Aineisto analysoitiin SigmaPlot for Windows, Version 14.0, Systat Software, Inc ohjelmalla. Saatuja tuloksia esiteltiin muuttujien keskiarvoina ja keskihajontoina. Lisäksi selvitettiin muuttujien välisiä yhteyksiä Pearsonin korrelaatiolla. Myös tilastolliset merkitsevyydet testattiin.
Matala-asteisen tulehduksen ja maksimaalisen hapenottokyvyn väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys (p=0,00445). Insuliiniresistenssiarvon ja maksimaalisen hapenottokyvyn yhteys oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,0000629). Lisäksi palautumisen määrän % ja matala-asteisen tulehduksen välinen p-arvo oli tilastollisesti melkein merkitsevä (p=0,0289). Palautumisen määrä % oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myös insuliiniresistenssiarvoon (p=0,00966). Yllä mainittujen muuttujien välillä korrelaatiokertoimet olivat negatiivisia. Näyttäisi siltä, että hyvä palautumisen määrä ja maksimaalinen hapenottokyky on yhteydessä parempiin tuloksiin mitattujen muuttujien kohdalla verrattaessa palautumisen laatuun.
Heidi Kujala
Maksimaalisen hapenottokyvyn ja metabolisten riskitekijöiden yhteys yölliseen palautumiseen ylipainoisilla 18-40-vuotiailla
43 sivua
Syksy, 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Terveydenhoitaja (AMK)
Opinnäytetyö on osa Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikön johtamaa Motivation Makes The Move! -tutkimushanketta. Tutkimushankkeen tavoitteena on luoda edellytykset teknologia-avusteisten toimintatapojen kehittämiselle, joilla edistetään henkilöiden terveyskäyttäytymisen muutosta ja sitoutumista huolehtimaan terveydestään.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yön aikaisen palautumisen yhteyttä kestävyyssuorituskyvyn keskeisimpään tekijään, maksimaaliseen hapenottokykyyn (VO2max), matala-asteiseen tulehdukseen sekä insuliiniresistenssiarvoon. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkia maksimaalisen hapenottokyvyn yhteyttä matala-asteiseen tulehdukseen, insuliiniresistenssiarvoon sekä lepoverenpaineeseen. Aineisto kerättiin Helsingin Urheilulääkäriasemalla ja asema toimi myös tämän opinnäytetyön yhteistyötahona. Tästä työstä tullutta uutta tutkimustietoa tullaan hyödyntämään osana Motivation Makes The Move! -tutkimushanketta.
Kohderyhmä koostui 18-40-vuotiaista ylipainoisista ja huonokuntoisista henkilöistä. Aineisto analysoitiin SigmaPlot for Windows, Version 14.0, Systat Software, Inc ohjelmalla. Saatuja tuloksia esiteltiin muuttujien keskiarvoina ja keskihajontoina. Lisäksi selvitettiin muuttujien välisiä yhteyksiä Pearsonin korrelaatiolla. Myös tilastolliset merkitsevyydet testattiin.
Matala-asteisen tulehduksen ja maksimaalisen hapenottokyvyn väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys (p=0,00445). Insuliiniresistenssiarvon ja maksimaalisen hapenottokyvyn yhteys oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,0000629). Lisäksi palautumisen määrän % ja matala-asteisen tulehduksen välinen p-arvo oli tilastollisesti melkein merkitsevä (p=0,0289). Palautumisen määrä % oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myös insuliiniresistenssiarvoon (p=0,00966). Yllä mainittujen muuttujien välillä korrelaatiokertoimet olivat negatiivisia. Näyttäisi siltä, että hyvä palautumisen määrä ja maksimaalinen hapenottokyky on yhteydessä parempiin tuloksiin mitattujen muuttujien kohdalla verrattaessa palautumisen laatuun.