"Ei oo elämä niin ykstoikkoosta" - Käyttäjälähtöisiä kokemuksia Aijjoos-toiminnasta
Kaukola, Ilona; Niemelä, Irkka (2019)
Kaukola, Ilona
Niemelä, Irkka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081517865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081517865
Tiivistelmä
Palveluiden kehittäminen yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa on kaikkien osapuolten näkökulmasta osallistavaa, voimaannuttavaa ja palveluiden laatua eteenpäin vievää. Asiakasymmärryksen avautuminen ja asiakaskokemusten hyödyntäminen antaa palveluorganisaatioille mahdollisuuden tuottaa vaikuttavia palveluja sekä antaa ikäihmisille arvostuksen ja kuulluksi tulemisen kokemuksia.
Aijjoos-toiminta on Kauhavan kaupungin, Evijärven ja Lappajärven kuntien alueella toimiva toimija, joka tuottaa ikäihmisille hyvinvointia tukevia, ennaltaehkäiseviä palveluja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Aijjoos-toiminnan osallistujien kokemuksia toiminnasta ja niistä tekijöistä, jotka motivoivat heitä osallistumaan siihen. Lisäksi tavoitteena oli kerätä kannustavaa ja kehittävää palautetta Aijjoos-toiminnasta ja mahdollisesti löytää uusia ideoita toimintaan.
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Aijjoos-toiminnan kanssa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tuodaan esiin Aijjoos-toiminnan arvoja ja toimintaperiaatteita, joita ovat muun muassa osallisuus, voimavaralähtöisyys, saavutettavuus, vertaisuus ja vapaaehtoisuus. Yhteenvetona näistä voidaan sanoa, että koettu elämän merkityksellisyys yhdessä sosiaalisten suhteiden kanssa tuo ikäihmisen näkyväksi yhteiskunnassa ja vaikuttajaksi omassa arjessaan.
Tutkimusmenetelmänä on yhdistetty käyttäjälähtöistä sekä laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluina, joihin yhdistettiin osallistavia menetelmiä. Ryhmähaastatteluja järjestettiin yhteensä kuusi, yhden kullakin Aijjoos-toiminnan paikkakunnista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 25 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa oli naisia ja kolmannes miehiä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena oli, että toimintaa osallistumisen keskeisimpinä motivaatiotekijöinä ikäihmisillä oli sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja mahdollisuus vaikuttaa. Liikunnan merkitys nähtiin hyväksi omalle terveydelle ja hyvinvoinnille. Positiivisena nähtiin lisäksi maksuttomat, helposti saavutettavat palvelut. Myös kehittämiskohteita löydettiin. Toiveet kohdistuivat tiloihin ja parkkipaikkoihin, eri järjestöjen samanaikaisesti kokoontuviin ryhmätoimintoihin sekä tiedottamiseen.
Aijjoos-toiminta on Kauhavan kaupungin, Evijärven ja Lappajärven kuntien alueella toimiva toimija, joka tuottaa ikäihmisille hyvinvointia tukevia, ennaltaehkäiseviä palveluja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Aijjoos-toiminnan osallistujien kokemuksia toiminnasta ja niistä tekijöistä, jotka motivoivat heitä osallistumaan siihen. Lisäksi tavoitteena oli kerätä kannustavaa ja kehittävää palautetta Aijjoos-toiminnasta ja mahdollisesti löytää uusia ideoita toimintaan.
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Aijjoos-toiminnan kanssa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tuodaan esiin Aijjoos-toiminnan arvoja ja toimintaperiaatteita, joita ovat muun muassa osallisuus, voimavaralähtöisyys, saavutettavuus, vertaisuus ja vapaaehtoisuus. Yhteenvetona näistä voidaan sanoa, että koettu elämän merkityksellisyys yhdessä sosiaalisten suhteiden kanssa tuo ikäihmisen näkyväksi yhteiskunnassa ja vaikuttajaksi omassa arjessaan.
Tutkimusmenetelmänä on yhdistetty käyttäjälähtöistä sekä laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluina, joihin yhdistettiin osallistavia menetelmiä. Ryhmähaastatteluja järjestettiin yhteensä kuusi, yhden kullakin Aijjoos-toiminnan paikkakunnista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 25 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa oli naisia ja kolmannes miehiä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena oli, että toimintaa osallistumisen keskeisimpinä motivaatiotekijöinä ikäihmisillä oli sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja mahdollisuus vaikuttaa. Liikunnan merkitys nähtiin hyväksi omalle terveydelle ja hyvinvoinnille. Positiivisena nähtiin lisäksi maksuttomat, helposti saavutettavat palvelut. Myös kehittämiskohteita löydettiin. Toiveet kohdistuivat tiloihin ja parkkipaikkoihin, eri järjestöjen samanaikaisesti kokoontuviin ryhmätoimintoihin sekä tiedottamiseen.