Japanin outouden takana: japanilaisen populaarikulttuurin käsitteleminen länsimaisessa mediassa

Abstract

Japanilaisen populaarikulttuurin merkityksellisyys maailmanlaajuisella viihdekentällä on kasvanut viime vuosikymmenten aikana. Sen näkyvimmät ilmenemismuodot ovat japanilainen animaatio ja sarjakuva eli anime ja manga. Tässä tutkielmassa avaan sitä, miten länsimaisessa yhteiskunnassa Japaniin liittyy erityinen asenneilmapiiri, jonka mukaan Japani on humoristinen ja eriskummallinen maa, ja miten tämä asenneilmapiiri vaikuttaa japanilaiseen populaarikulttuuriin suhtautumiseen yleismediassa. Japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvässä ja sen harrastajille suunnatussa erikoismediassa lähestymistapa on kuitenkin toinen, kuten tutkielman tutkimusosa osoittaa.

Anime-lehti on vuonna 2005 perustettu suomalainen japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvä aikakauslehti. Tutkimusosassa tarkastelen lehdessä esiintyviä näkemyksiä, lähestymistapoja ja asenteita Japanin kulttuuria ja populaarikulttuuria kohtaan. Suoritan tekstianalyysin avulla laadullista tutkimusta siitä, miten Anime-lehden kirjoittajat kuvailevat ja lähestyvät teksteissä käsittelemäänsä populaarikulttuuria ja sen takana vaikuttavaa Japanin kulttuuripiiriä. Keskityn erityisesti siihen, mitä konsepteja pidetään tarpeellisena selventää lukijoille. Tämän jälkeen haastattelen viittä Anime-lehden kirjoittajaa ja vertaan heidän näkemyksiään aiheesta tekstianalyysin tuloksiin. Tarkoituksenani on saada selville, mitä asioita Japanin kulttuurissa ja populaarikulttuurissa pidetään tuttuina ja mitä vieraina sellaiselle yleisölle, joka niitä harrastaa.

Tutkimuksessa käy ilmi, että Anime-lehdessä suhtaudutaan japanilaiseen kulttuuriin huomattavasti yleismediaa arkipäiväisemmin ja normalisoivammin. Lehden lukijakunnalla oletetaan olevan pinnalliset mutta laajat pohjatiedot Japanin kielestä, historiasta, maantieteestä ja kansanperinteestä. Tämän lisäksi sillä oletetaan olevan varsin hyvät tiedot populaarikulttuurista itsestään, mukaanlukien sen sisältöperinteet, termistö ja julkaisuteollisuus. Vierassanoja käytetään runsaasti, eikä teosten seksuaalisuutta ja moraalia nosteta erityisiksi eettisiksi polttopisteiksi. Lukijakunnan tietotaso aiheesta oletetaan sitä paremmaksi, mitä useammin kyseinen aihe populaarikulttuuriteoksissa esiintyy.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että japanilaisen populaarikulttuurin länsimaiset kuluttajat suhtautuvat Japaniin ja sen kulttuuriin huomattavan arkipäiväisesti. Vaikka näihin aiheisiin sisältyy eksotisoimista, niitä käsitellään huomattavasti normalisoivammin kuin länsimaiselle mediakeskustelulle yleisessä vieraannuttavassa diskurssissa.