Kyläyhteisö on palannut kaupunkiin. Toimintatutkimus yhteisöllisyyden muodostumisesta uudessa kerrostalossa
Löfbacka, Sinikka (2019)
Löfbacka, Sinikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062517533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062517533
Tiivistelmä
Tämän kvalitatiivisen toimintatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteisöllisyys kehittyy uudessa Lakeankulman kerrostalossa. Talo oli alkuaan suunniteltu ikäihmisten asuinyhteisöksi, mutta tutkimuksen alkaessa talon asukkaista puolet oli ikäihmisiä ja puolet nuoria aikuisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää eri-ikäisille ikäihmisille sopivia aktivointikeinoja sekä sellaisia konkreettisia keinoja, jotka edistivät yhteisöllisyyden kehittymistä.
Tutkimuksen aineistona olivat teemahaastattelut, havainnointi sekä dokumenttievaluointi. Haastatteluja tehtiin ikäihmisistä koostuvalle ryhmälle (n=8) kahteen otteeseen, haastattelut tehtiin pääosin yksilöhaastatteluina. Ensimmäiset haastattelut tehtiin syksyllä 2017 ja toiset haastattelut tehtiin keväällä 2018. Haastattelujen lisäksi tämän tutkimuksen osana oli toiminta kerrostalon asukaskerhossa. Kerhon toimintaa tutkittiin havainnoinnin kautta ja havainnointiin liittyvää toimintaa dokumentoitiin päiväkirjan avulla.
Kaikki haastateltavat halusivat yhteisöllisyyttä, mutta eri tavalla. Toiset halusivat saada uudesta asuinyhteisöstä sellaisia tuttavia, joiden kanssa voisi tehdä erilaisia asioita, jopa käydä kylässä toistensa luona. Toiset taas eivät halunneet tehdä muiden asukkaiden kanssa juuri mitään, tai heille pelkkä tervehtiminen tavatessa riitti.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhteisöllisyyden kehittyminen tapahtuu vähitellen. Kehittyminen tapahtuu hieman nopeammin, mikäli toimintaa aktiivisesti kehitetään. Vuorovaikutus on tärkeää yhteisöllisyyden kehittymisessä ja vuorovaikutustilanteiden aktiivinen lisääminen lisää myös yhteisöllisyyttä. Tällaisia konkreettisia keinoja olivat esimerkiksi yhteiset tapahtumat
Tutkimuksen aineistona olivat teemahaastattelut, havainnointi sekä dokumenttievaluointi. Haastatteluja tehtiin ikäihmisistä koostuvalle ryhmälle (n=8) kahteen otteeseen, haastattelut tehtiin pääosin yksilöhaastatteluina. Ensimmäiset haastattelut tehtiin syksyllä 2017 ja toiset haastattelut tehtiin keväällä 2018. Haastattelujen lisäksi tämän tutkimuksen osana oli toiminta kerrostalon asukaskerhossa. Kerhon toimintaa tutkittiin havainnoinnin kautta ja havainnointiin liittyvää toimintaa dokumentoitiin päiväkirjan avulla.
Kaikki haastateltavat halusivat yhteisöllisyyttä, mutta eri tavalla. Toiset halusivat saada uudesta asuinyhteisöstä sellaisia tuttavia, joiden kanssa voisi tehdä erilaisia asioita, jopa käydä kylässä toistensa luona. Toiset taas eivät halunneet tehdä muiden asukkaiden kanssa juuri mitään, tai heille pelkkä tervehtiminen tavatessa riitti.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhteisöllisyyden kehittyminen tapahtuu vähitellen. Kehittyminen tapahtuu hieman nopeammin, mikäli toimintaa aktiivisesti kehitetään. Vuorovaikutus on tärkeää yhteisöllisyyden kehittymisessä ja vuorovaikutustilanteiden aktiivinen lisääminen lisää myös yhteisöllisyyttä. Tällaisia konkreettisia keinoja olivat esimerkiksi yhteiset tapahtumat