Sairaanhoitajien kokemuksia itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmistä nuorisopsykiatrisessa osastohoitotyössä
Silvanne, Jari (2019)
Silvanne, Jari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062217454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019062217454
Tiivistelmä
Itsetuhoisesti käyttäytyvä nuori on aina otettava vakavasti ja kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin. Suo-messa itsensä vahingoittaminen on nuorten keskuudessa yleistynyt. Psykiatriseen hoitoon hakeutu-neista nuorista jopa puolella itsetuhoisuuden eri muodot ovat yleisiä ja heillä on itsemurha-ajatuksia.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmistä nuorisopsykiatrisessa osastohoitotyössä. Tavoitteena oli, että opinnäytetyöstäni saan tuloksia, joilla voidaan lisätä osaston sairaanhoitajien tietoisuutta käyttämistään psykiatrisen hoitotyön aut-tamismenetelmistä ja vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan hoitosuhdetyöskentelyssä erikoissai-raanhoidossa.
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen, ja aineiston keräsin haastattelemalla nuorisopsykiatrian osastolla työskenteleviä sairaanhoitajia. Haastatteluihin osallistui 10 sairaanhoitajaa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2018. Aineiston analysoin induktiivisella sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa itsetuhoisen nuoren hoi-dossa toteutuu yksilöllisyys ja moniammatillinen työote. Lääkehoito itsetuhoisen nuoren akuuttivaiheen ja tilanteen rauhoittamisen kannalta korostui. Auttamismenetelmistä yleisimpiä olivat lääke-hoito, yhteisöhoito ja yksilövastuinen hoitotyö. Itsetuhoisen nuoren hoitosuhdetyöskentelyssä tärkeänä asiana sairaanhoitajat pitivät nuoren kohtaamista, luottamuksen rakentamista ja turvallisuuden tunteen luomista. Osastojakson aikana opetetut ja harjoitellut tunteiden säätelyharjoitukset koettiin hyödyllisiksi hillitsemään impulsiivista itsetuhoista käyttäytymistä. Sairaanhoitajien kokemukset aut-tamismenetelmien hyödyllisyydestä painottuivat enemmän osastohoitojaksoon kuin aikaan osastohoidon jälkeen. Tuloksista ilmeni myös, kuinka tärkeää on jatkohoidon suunnittelu, yhteistyö ja tiedottaminen avohoidon verkoston kanssa. Itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmien hyödyllisyydestä tutki-muksissa selvisi, että nuorisopsykiatrian sairaanhoitajat saavat satunnaisesti tietoa potilaan tilanteesta ja voinnista osastojakson jälkeen. Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajat voivat vahvistaa itsetuhoisen nuoren hoitotyön osaamistaan. Tulosten pohjalta kehitetään jatkossa osaston uusien työn-tekijöiden laadukkaampaa perehdyttämistä.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmistä nuorisopsykiatrisessa osastohoitotyössä. Tavoitteena oli, että opinnäytetyöstäni saan tuloksia, joilla voidaan lisätä osaston sairaanhoitajien tietoisuutta käyttämistään psykiatrisen hoitotyön aut-tamismenetelmistä ja vahvistaa heidän ammatillista osaamistaan hoitosuhdetyöskentelyssä erikoissai-raanhoidossa.
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen, ja aineiston keräsin haastattelemalla nuorisopsykiatrian osastolla työskenteleviä sairaanhoitajia. Haastatteluihin osallistui 10 sairaanhoitajaa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2018. Aineiston analysoin induktiivisella sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa itsetuhoisen nuoren hoi-dossa toteutuu yksilöllisyys ja moniammatillinen työote. Lääkehoito itsetuhoisen nuoren akuuttivaiheen ja tilanteen rauhoittamisen kannalta korostui. Auttamismenetelmistä yleisimpiä olivat lääke-hoito, yhteisöhoito ja yksilövastuinen hoitotyö. Itsetuhoisen nuoren hoitosuhdetyöskentelyssä tärkeänä asiana sairaanhoitajat pitivät nuoren kohtaamista, luottamuksen rakentamista ja turvallisuuden tunteen luomista. Osastojakson aikana opetetut ja harjoitellut tunteiden säätelyharjoitukset koettiin hyödyllisiksi hillitsemään impulsiivista itsetuhoista käyttäytymistä. Sairaanhoitajien kokemukset aut-tamismenetelmien hyödyllisyydestä painottuivat enemmän osastohoitojaksoon kuin aikaan osastohoidon jälkeen. Tuloksista ilmeni myös, kuinka tärkeää on jatkohoidon suunnittelu, yhteistyö ja tiedottaminen avohoidon verkoston kanssa. Itsetuhoisen nuoren auttamismenetelmien hyödyllisyydestä tutki-muksissa selvisi, että nuorisopsykiatrian sairaanhoitajat saavat satunnaisesti tietoa potilaan tilanteesta ja voinnista osastojakson jälkeen. Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajat voivat vahvistaa itsetuhoisen nuoren hoitotyön osaamistaan. Tulosten pohjalta kehitetään jatkossa osaston uusien työn-tekijöiden laadukkaampaa perehdyttämistä.