Elämäntarinat muistisairaan hoitotyössä
Ruotsalainen, Kirsi (2010)
Ruotsalainen, Kirsi
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116479
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia muistisairaan asiakkaan elämäntarinatietojen keräämisestä ja käytöstä muistisairaan hoitotyössä. Tavoitteena oli selvittää, miten ne muototutuvat hoitajan mielessä, mitä hyviä ja ongelmallisia asioita hoitajat olivat kokeneet elämäntarinoiden käytössä. Työni on fenomenologinen, kokemuksia kuvaileva tutkimus.
Aineistoni koostuu hoitajien kirjoittamista esseistä, joissa he kertovat elämäntarinatietojen keräämisestä ja käytöstä hoitotyössä. Esseiden kirjoittamiseen oli aikaa kolme viikkoa ja esseitä palautui määräpäivään mennessä neljätoista.
Aineiston analyysin tein Collaizzin (1978) analyysin mukaisesti. Analyysi on seitsemänvaiheinen. Siinä perehdytään kuvauksiin, tärkeät ilmaisut erotetaan, esiin tulevat merkitykset kootaan ja järjestetään teema-alueiksi, alustavat tulokset yhdistetään ilmiöitä kuvaaviksi kokonaisuuksiksi, kuvaukset muotoillaan tyhjentävästi sekä viimeisenä tulokset validoidaan palauttamalla ja peilaamalla alkuperäisdataan.
Hoitajat kertoivat keräävänsä elämäntarinatietoja kyselylomakkeen avulla, sekä haastattelemalla ja havainnoimalla. Näiden tietojen avulla he muodostivat itselleen kuvan asiakkaan aiemmasta elämästä.
Hoitajat kokivat elämäntarinatietojen käytön hyväksi työkaluksi hoitotyössä. He kuvasivat ymmärtävänsä hoidettavaa paremmin, kun tunsivat hänen taustansa. He kokivat myös paremmin ymmärtävänsä heidän käyttäytymistään.
Kun asiakas ei enää itse pystynyt kertomaan aiemmasta elämästään, omaiset olivat tietojen antajina. Hoitajat miettivät olivatko omaisten kertomat tiedot oikeita.
Yhdeksi ongelmalliseksi ja kehitettäväksi asiaksi nousi omaprofiilitaulu hoidettavan seinällä. Siihen kerätään tietoja asiakkaan ai-emmasta elämästä, sekä hänen tavoistaan ja tottumuksistaan. Hoitajat kokivat omaprofiilitaulun siinä mielessä ongelmallisena että, kuka tahansa saattoi sen lukea. Lisäksi he kiinnittivät huomiota asioiden ilmaisuun taulussa. Heidän mielestään oli mietittävä tark-kaan miten asiat siihen kirjoitetaan.
Tämän työn tulosten kautta voidaan kehittää työyhteisöni sekä muiden työyksiköiden työtä elämäntarinatietojen käytössä.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia muistisairaan asiakkaan elämäntarinatietojen keräämisestä ja käytöstä muistisairaan hoitotyössä. Tavoitteena oli selvittää, miten ne muototutuvat hoitajan mielessä, mitä hyviä ja ongelmallisia asioita hoitajat olivat kokeneet elämäntarinoiden käytössä. Työni on fenomenologinen, kokemuksia kuvaileva tutkimus.
Aineistoni koostuu hoitajien kirjoittamista esseistä, joissa he kertovat elämäntarinatietojen keräämisestä ja käytöstä hoitotyössä. Esseiden kirjoittamiseen oli aikaa kolme viikkoa ja esseitä palautui määräpäivään mennessä neljätoista.
Aineiston analyysin tein Collaizzin (1978) analyysin mukaisesti. Analyysi on seitsemänvaiheinen. Siinä perehdytään kuvauksiin, tärkeät ilmaisut erotetaan, esiin tulevat merkitykset kootaan ja järjestetään teema-alueiksi, alustavat tulokset yhdistetään ilmiöitä kuvaaviksi kokonaisuuksiksi, kuvaukset muotoillaan tyhjentävästi sekä viimeisenä tulokset validoidaan palauttamalla ja peilaamalla alkuperäisdataan.
Hoitajat kertoivat keräävänsä elämäntarinatietoja kyselylomakkeen avulla, sekä haastattelemalla ja havainnoimalla. Näiden tietojen avulla he muodostivat itselleen kuvan asiakkaan aiemmasta elämästä.
Hoitajat kokivat elämäntarinatietojen käytön hyväksi työkaluksi hoitotyössä. He kuvasivat ymmärtävänsä hoidettavaa paremmin, kun tunsivat hänen taustansa. He kokivat myös paremmin ymmärtävänsä heidän käyttäytymistään.
Kun asiakas ei enää itse pystynyt kertomaan aiemmasta elämästään, omaiset olivat tietojen antajina. Hoitajat miettivät olivatko omaisten kertomat tiedot oikeita.
Yhdeksi ongelmalliseksi ja kehitettäväksi asiaksi nousi omaprofiilitaulu hoidettavan seinällä. Siihen kerätään tietoja asiakkaan ai-emmasta elämästä, sekä hänen tavoistaan ja tottumuksistaan. Hoitajat kokivat omaprofiilitaulun siinä mielessä ongelmallisena että, kuka tahansa saattoi sen lukea. Lisäksi he kiinnittivät huomiota asioiden ilmaisuun taulussa. Heidän mielestään oli mietittävä tark-kaan miten asiat siihen kirjoitetaan.
Tämän työn tulosten kautta voidaan kehittää työyhteisöni sekä muiden työyksiköiden työtä elämäntarinatietojen käytössä.