Juolavehnän torjunta ilman glyfosaattia
Saari, Santeri; Viertola, Kristian (2019)
Saari, Santeri
Viertola, Kristian
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061216670
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin juolavehnän torjuntaa eri torjuntakeinoja vertailemalla sekä niiden tehokkuutta ja taloudellisuutta toisiinsa nähden. Opinnäytetyössä pohdittiin myös EU:n mahdollisesti antamaa glyfosaattikieltoa. Lisäksi työssä oli kyselytutkimus, jolla selvitettiin, miten konkreettisesti torjutaan juolavehnää, kokemuksia ja mielipiteitä juolavehnän torjunnasta, sekä miten hyvin EU-keskustelua glyfosaatista oli seurattu.
Kyselytutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, ja kyselyn kohderyhmä oli maatalousyrittäjät. Kyselyyn saatiin 61 vastausta kuukauden aukioloaikana neljästä eri sosiaalisen median maatalousaiheisesta ryhmästä. Tulokset osoittivat vastaajista enemmistön suosivan glyfosaattia, ja totesivat sen olevan tehokkain torjuntakeino juolavehnää vastaan monien eri mekaanisten torjuntakeinojen ohella.
Torjuntakeinojen tehokkuus selvitettiin kirjallisuus- ja verkkolähteiden avulla. Kemikaaliset ja kemikaalittomat torjuntakeinot eriteltiin eri ryhmiinsä. Kemikaalisissa torjuntakeinoissa valikoimaton torjunta-aine, eli glyfosaatti, oli ylivoimaisesti paras juolavehnän torjunnassa. Kemikaalittomissa torjuntakeinoissa, eli eri mekaanisista toimenpiteistä, ei yksiselitteisesti ollut parasta vaihtoehtoa, sillä kemikaalittomalla kasvinsuojelulla selvitettiin parhaan tuloksen tulevan viljelykierron ja mekaanisten toimintatapojen yhdistämisellä. Torjuntakeinojen taloudellinen tutkimus laskettiin teoreettisella esimerkkimaatilalla, jolla oli kolme eri kasvinsuojelutapaa ja kaksi eri viljelytapaa. Taloudellinen tutkimus osoitti glyfosaatin olevan kannattavin ajallisesti sekä taloudellisesti. Suuria eroja ei kuitenkaan saatu.
Euroopan unionin glyfosaattiin kohdistuvia päätöksiä ja syitä selvitettiin myös opinnäytetyössä. Glyfosaattiin kohdistuvien päätöksien seuraamuksia pohdittiin omien selvityksien kautta. Kyselytutkimuksella selvitettiin maatalousyrittäjien olevan hyvin perillä EU-keskustelusta, ja siitä miten varautua glyfosaatin mahdolliseen kieltoon.
Kyselytutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, ja kyselyn kohderyhmä oli maatalousyrittäjät. Kyselyyn saatiin 61 vastausta kuukauden aukioloaikana neljästä eri sosiaalisen median maatalousaiheisesta ryhmästä. Tulokset osoittivat vastaajista enemmistön suosivan glyfosaattia, ja totesivat sen olevan tehokkain torjuntakeino juolavehnää vastaan monien eri mekaanisten torjuntakeinojen ohella.
Torjuntakeinojen tehokkuus selvitettiin kirjallisuus- ja verkkolähteiden avulla. Kemikaaliset ja kemikaalittomat torjuntakeinot eriteltiin eri ryhmiinsä. Kemikaalisissa torjuntakeinoissa valikoimaton torjunta-aine, eli glyfosaatti, oli ylivoimaisesti paras juolavehnän torjunnassa. Kemikaalittomissa torjuntakeinoissa, eli eri mekaanisista toimenpiteistä, ei yksiselitteisesti ollut parasta vaihtoehtoa, sillä kemikaalittomalla kasvinsuojelulla selvitettiin parhaan tuloksen tulevan viljelykierron ja mekaanisten toimintatapojen yhdistämisellä. Torjuntakeinojen taloudellinen tutkimus laskettiin teoreettisella esimerkkimaatilalla, jolla oli kolme eri kasvinsuojelutapaa ja kaksi eri viljelytapaa. Taloudellinen tutkimus osoitti glyfosaatin olevan kannattavin ajallisesti sekä taloudellisesti. Suuria eroja ei kuitenkaan saatu.
Euroopan unionin glyfosaattiin kohdistuvia päätöksiä ja syitä selvitettiin myös opinnäytetyössä. Glyfosaattiin kohdistuvien päätöksien seuraamuksia pohdittiin omien selvityksien kautta. Kyselytutkimuksella selvitettiin maatalousyrittäjien olevan hyvin perillä EU-keskustelusta, ja siitä miten varautua glyfosaatin mahdolliseen kieltoon.