Mistä puhumme, kun puhumme ahtaajien lakosta? : Kevään 2010 ahtaajien lakon uutisointi Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa
Haapala, Tiina (2010)
Haapala, Tiina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010113016340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010113016340
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Uutinen on objektiiviseksi tarkoitettu journalistinen teksti. Uutinen, kuten muut journalistiset tuotteet, kirjoitetaan kuitenkin suosien jotakin tiettyä tilannemääritelmää. Journalismi tekee erilaisia valintoja, kategorisoi ja arvottaa maailmaa. Siksi on tärkeä tutkia, millaisia määritelmiä objektiiviseksi tarkoitettu uutinen tekee.
Opinnäytetyössäni tutkin, miten kaksi median edustajaa, Yleisradion Radion Suomen uutiset ja Helsingin Sanomat, uutisoivat erityisen kiivaasta yhteiskun-nallisesta tilanteesta, kevään 2010 ahtaajien lakosta. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, millaisia merkityksiä media antaa lakolle. Tutkin siis, kenen puolesta uutiset argumentoivat. Teoreettisena viitekehyksenä käytän teoriaa journalismin kehystämisestä, jonka mukaan journalistiset tekstit argumentoivat jonkin tilannemäärittelyn puolesta, sekä teoriaa retoriikan keinoista.
Tutkitut mediat käyttivät uutisoinnissaan hyvin pitkälti samoja lähteitä ja näkö-kulmia. Kokonaisuudessaan uutisointi kehystettiin vahvasti työnantajan ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Työntekijäosapuolen, AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n, toimet sekä laajemmin lakko-oikeus kyseenalaistettiin. Helsingin Sanomien uutisoinnin näkökulmat olivat lähes poikkeuksetta työnantajan puolesta argumentoivia sekä lakko-oikeutta vastaan. Yleisradion uutisointi puolestaan kyseenalaisti kautta linjan lakko-oikeuden, mutta suhtautui AKT:oon järjestönä neutraalisti tai sympatisoiden. Kummatkin mediat suosivat virallisia lähteitä. Uutisointi keskittyi talouden seurausten määrittelyyn lakon syvempien syiden jäädessä vähemmälle huomiolle.
Aineiston medioissa siis painottui yksi tilannemäärittely. Siksi uutisoinnin syvällisyyden ja moniäänisyyden voi kyseenalaistaa.
Uutinen on objektiiviseksi tarkoitettu journalistinen teksti. Uutinen, kuten muut journalistiset tuotteet, kirjoitetaan kuitenkin suosien jotakin tiettyä tilannemääritelmää. Journalismi tekee erilaisia valintoja, kategorisoi ja arvottaa maailmaa. Siksi on tärkeä tutkia, millaisia määritelmiä objektiiviseksi tarkoitettu uutinen tekee.
Opinnäytetyössäni tutkin, miten kaksi median edustajaa, Yleisradion Radion Suomen uutiset ja Helsingin Sanomat, uutisoivat erityisen kiivaasta yhteiskun-nallisesta tilanteesta, kevään 2010 ahtaajien lakosta. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, millaisia merkityksiä media antaa lakolle. Tutkin siis, kenen puolesta uutiset argumentoivat. Teoreettisena viitekehyksenä käytän teoriaa journalismin kehystämisestä, jonka mukaan journalistiset tekstit argumentoivat jonkin tilannemäärittelyn puolesta, sekä teoriaa retoriikan keinoista.
Tutkitut mediat käyttivät uutisoinnissaan hyvin pitkälti samoja lähteitä ja näkö-kulmia. Kokonaisuudessaan uutisointi kehystettiin vahvasti työnantajan ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Työntekijäosapuolen, AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n, toimet sekä laajemmin lakko-oikeus kyseenalaistettiin. Helsingin Sanomien uutisoinnin näkökulmat olivat lähes poikkeuksetta työnantajan puolesta argumentoivia sekä lakko-oikeutta vastaan. Yleisradion uutisointi puolestaan kyseenalaisti kautta linjan lakko-oikeuden, mutta suhtautui AKT:oon järjestönä neutraalisti tai sympatisoiden. Kummatkin mediat suosivat virallisia lähteitä. Uutisointi keskittyi talouden seurausten määrittelyyn lakon syvempien syiden jäädessä vähemmälle huomiolle.
Aineiston medioissa siis painottui yksi tilannemäärittely. Siksi uutisoinnin syvällisyyden ja moniäänisyyden voi kyseenalaistaa.