Aikuisen ammatillisten näyttötutkintojen haasteita : Oppilaitosten verkostokumppanina toimivat yrittäjän näkökulmasta
Salminen, Pirkko (2010)
Salminen, Pirkko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916117
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli tarkastella aikuisten ammatillisten näyttötutkintojen haasteita kolmen keskeisen osatekijän suhteen: henkilökohtaistamisen, työelämälähtöisyyden ja arvioijien ammattitaidon. Kysymykset, joihin haettiin vastauksia, olivat: 1. Miten varmistetaan opiskelijan henkilökohtaisten kehittymistarpeiden toteutuminen. 2. Miten hoidetaan tarvittava ohjaus ja tuki kustannustehokkaasti. 3. Mikä on yksityisyrittäjän rooli ja vaikuttamismahdollisuudet osin ristiriitaisten vaatimusten ja odotusten välillä.
Tarkastelukulmana olivat kokemukset yksityisyrittäjänä, joka toimii useamman oppilaitoksen kanssa yhteistyössä. Työssä tehtiin näkyväksi yrittäjän kahdeksan vuoden kokemukset erityisesti johtamisen erikoisammattitutkinnon näkökulmasta. Mukana oli myös useamman oppilaitoksen edustajan näkemyksiä vuosien mittaan käytyjen luottamuksellisten keskustelujen pohjalta.
Henkilökohtaistamisessa, työelämälähtöisyydessä ja arvioijien ammattitaidon varmistamisessa oli eri oppilaitoksissa erilaisia käytäntöjä ja jonkin verran myös laatupuutteita. Opetushallituksen ja tutkintotoimikuntien ohjeet ja nykyiset käytännöt eivät suinkaan kaikilta osin kohdanneet. Oppisopimustoimistot rahoittajina toivat vielä omat ohjaavat vaikutukset käytäntöihin.
Yksityinen yrittäjä voi vaikuttaa asioihin lähinnä oman laadukkaan toiminnan avulla. Oppilaitosten erilaisia käytäntöjä tuli noudattaa ja jos onnistui luomaan luottamukselliset hyvin toimivat yhteistyösuhteet, pääsi mukaan kehittämistyöhön. Opetushallituksen nimeämät työryhmät todennäköisesti tulevat jatkossa tarkentamaan ja yhtenäistämään käytäntöjä.
Tarkastelukulmana olivat kokemukset yksityisyrittäjänä, joka toimii useamman oppilaitoksen kanssa yhteistyössä. Työssä tehtiin näkyväksi yrittäjän kahdeksan vuoden kokemukset erityisesti johtamisen erikoisammattitutkinnon näkökulmasta. Mukana oli myös useamman oppilaitoksen edustajan näkemyksiä vuosien mittaan käytyjen luottamuksellisten keskustelujen pohjalta.
Henkilökohtaistamisessa, työelämälähtöisyydessä ja arvioijien ammattitaidon varmistamisessa oli eri oppilaitoksissa erilaisia käytäntöjä ja jonkin verran myös laatupuutteita. Opetushallituksen ja tutkintotoimikuntien ohjeet ja nykyiset käytännöt eivät suinkaan kaikilta osin kohdanneet. Oppisopimustoimistot rahoittajina toivat vielä omat ohjaavat vaikutukset käytäntöihin.
Yksityinen yrittäjä voi vaikuttaa asioihin lähinnä oman laadukkaan toiminnan avulla. Oppilaitosten erilaisia käytäntöjä tuli noudattaa ja jos onnistui luomaan luottamukselliset hyvin toimivat yhteistyösuhteet, pääsi mukaan kehittämistyöhön. Opetushallituksen nimeämät työryhmät todennäköisesti tulevat jatkossa tarkentamaan ja yhtenäistämään käytäntöjä.