Ravitsemustiedon esittäminen henkilöstöravintolan asiakkaille
Summanen, Elina; Hölttä, Marita (2010)
Lataukset:
Summanen, Elina
Hölttä, Marita
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515624
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristö- ja ravitsemisalan laitoksen toteuttaman projektin esiselvitystä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka henkilöstöravintoloiden asiakkaat ymmärtävät ja suhtautuvat ravitsemusinformaatioon. Työssä pyrittiin kartoittamaan, kuinka asiakkaat suhtautuisivat lounasateriasta saatavaan henkilökohtaiseen palautteeseen, josta tulisi ilmi aterian ravintosisältö. Asiakkaiden mielipiteiden pohjalta kehitettiin keinoja, joilla palautetta voitaisiin asiakkaille antaa.
Opinnäytetyö toteutettiin haastattelututkimuksena henkilöstöravintola Fazer Amica Keitaassa sekä MAMK:in henkilökunnalle järjestetyssä testitilaisuudessa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna 15 henkilölle. Haastateltaville näytettiin esimerkkikuvia erilaisista malleista, joita voitaisiin käyttää palautteenanto menetelminä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja ne purettiin MaxQda-ohjelmalla. Tämän jälkeen analysoitiin tulokset.
Opinnäytetyössä käsitellään työikäisen ravitsemusta, suomalaisia ravitsemussuosituksia, palautteen an-non merkitystä yksilön käyttäytymiseen sekä henkilöstöravintoloita. Tutkimusta toteuttaessamme, selvitimme seuraavatko asiakkaat tällä hetkellä käytössä olevia ravitsemustietoja ja mitä he niistä ymmärtävät. Näiden pohjalta selvitimme, millaisia palautteenantomalleja asiakkaat pitivät mielekkäinä ja helposti omaksuttavina.
Tutkimuksessa nousi esille asiakkaiden epätietoisuus tämänhetkisistä merkinnöistä ruokalistoilla sekä ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Tutkimuksessa kävi ilmi myös se, etteivät asiakkaat halua liikaa informaatiota lounasateriasta, sillä lounastauko on lyhyt ja se on tarkoitettu työpäivän virkistys- ja lepohetkeksi. Haastateltavat pitivät yksinkertaisia malleja parhaina. Liian tuomitsevaa palautetta pidettiin ahdistavana ja haastateltavien mielestä harvemmin saatu palaute toimisi paremmin kuin joka päivä saatava. Osa haastateltavista kaipasi myös tarkkaa tietoa ateriansa sisällöstä ja he pitivät yksinkertaisia malleja liian suppeina. Heille pitäisi olla mahdollisuus saada tietoonsa yksityiskohtaisesti aterian sisältö.
Opinnäytetyö toteutettiin haastattelututkimuksena henkilöstöravintola Fazer Amica Keitaassa sekä MAMK:in henkilökunnalle järjestetyssä testitilaisuudessa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna 15 henkilölle. Haastateltaville näytettiin esimerkkikuvia erilaisista malleista, joita voitaisiin käyttää palautteenanto menetelminä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja ne purettiin MaxQda-ohjelmalla. Tämän jälkeen analysoitiin tulokset.
Opinnäytetyössä käsitellään työikäisen ravitsemusta, suomalaisia ravitsemussuosituksia, palautteen an-non merkitystä yksilön käyttäytymiseen sekä henkilöstöravintoloita. Tutkimusta toteuttaessamme, selvitimme seuraavatko asiakkaat tällä hetkellä käytössä olevia ravitsemustietoja ja mitä he niistä ymmärtävät. Näiden pohjalta selvitimme, millaisia palautteenantomalleja asiakkaat pitivät mielekkäinä ja helposti omaksuttavina.
Tutkimuksessa nousi esille asiakkaiden epätietoisuus tämänhetkisistä merkinnöistä ruokalistoilla sekä ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Tutkimuksessa kävi ilmi myös se, etteivät asiakkaat halua liikaa informaatiota lounasateriasta, sillä lounastauko on lyhyt ja se on tarkoitettu työpäivän virkistys- ja lepohetkeksi. Haastateltavat pitivät yksinkertaisia malleja parhaina. Liian tuomitsevaa palautetta pidettiin ahdistavana ja haastateltavien mielestä harvemmin saatu palaute toimisi paremmin kuin joka päivä saatava. Osa haastateltavista kaipasi myös tarkkaa tietoa ateriansa sisällöstä ja he pitivät yksinkertaisia malleja liian suppeina. Heille pitäisi olla mahdollisuus saada tietoonsa yksityiskohtaisesti aterian sisältö.